Digi ensisijaiseksi asiointitavaksi seuraavalla hallituskaudella

4,2 miljoonaa henkilöä käytti Suomen julkisen hallinnon digitaalisia palveluja viime vuonna, selviää palvelujen käyttäjätilastoista. Tämä luku vastaa 93 prosenttia täysi-ikäisistä suomalaisista, joita on 4,5 miljoonaa. Silti viranomaisten on pakko lähettää kaikki ratkaisut paperipostina, jos asiakas ei ole erikseen antanut suostumusta digitaaliseen viranomaisviestintään. Viranomaisella on paperipakko silloinkin, kun asiakas on käyttänyt digipalvelua, jos erillinen suostumus puuttuu.

- Digitaalinen asiointi pitää saada lakisääteisesti ensisijaiseksi asiointitavaksi heille, jotka pystyvät käyttämään digipalveluita. Lisäksi julkishallinnon toimijat täytyy velvoittaa lähettämään viestit asiakkailleen ensisijaisesti digitaalisena. Tämä helpottaa arkea ja tuo yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä, sanoo Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskari.

Suomi on vuodesta toiseen ollut kärkisijoilla kansainvälisissä digitalisaatiovertailuissa. Toinen kärkimaa on Tanska, jonka digilinjauksiin Digi- ja väestötietoviraston asiantuntijat ovat tutustuneet tarkasti.

Tanska toteutti vuosina 2012–2015 ohjelman, jossa julkinen hallinto siirtyi digitaaliseen viestinvälitykseen. Jo vuonna 2018 lähes 92 prosenttia Tanskan kansalaisista ja 100 prosenttia Tanskan yrityksistä oli digitaalisen viestinvälityksen piirissä. Tuolloin lähetettiin reilut 140 miljoonaa digitaalista viestiä. Tämä säästi 268 miljoonaa euroa Tanskan digiviraston (Digitaliseringsstyrelsen) mukaan.

Viskarin mukaan vastaava muutos kannattaisi toteuttaa Suomessa vuosina 2023–2027.

- Suoria säästöjä tulee erityisesti paperipostituksen vähenemisestä. Lisäksi kansalaiset hyötyvät siitä, että asioita voi hoitaa ajasta ja paikasta riippumatta, toteaa Viskari.

Suomessa käytetään laajasti Digi- ja väestötietoviraston kehittämiä digitaalisia Suomi.fi-palveluja. Esimerkiksi Suomi.fi-tunnistuksen kautta tehdään noin 15 miljoonaa tunnistautumista julkishallinnon digipalveluihin joka kuukausi. Jo yli miljoona henkilöä vastaanottaa viranomaisviestit digitaalisena Suomi.fi-viesteihin.

- Suurin osa suomalaisista osaa ja haluaa käyttää digipalveluja, joten digi voisi olla ensisijainen tapa hoitaa arjen asioita. Toki jatkossakin tarvitaan myös muita tapoja asioida, sillä aivan kaikki eivät voi käyttää digipalveluja, Viskari sanoo.

Suomi oli ensimmäinen maa, jossa yksityishenkilö, yritys tai yhteisö voi digitaalisesti valtuuttaa jonkun toisen hoitamaan asioita puolestaan. Suomi.fi-valtuuksilla tämä on mahdollista.

- Suomen kannattaa ottaa mallia muiden digin edelläkävijämaiden, kuten Tanskan, hyväksi havaituista käytännöistä. Joskus pitää myös uskaltaa olla ensimmäinen. Pystymme ennakoimaan yhteiskunnan tarpeita, ja kehittämällä rohkeasti uusia digipalveluita voimme tehdä arjesta sujuvampaa kaikille, toteaa Viskari.

Digitaalisten palvelujen täysimääräiselle hyödyntämiselle on esteitä nykyisessä lainsäädännössä.

- Digitalisaatiokehitys on nopeaa, ja digitalisaation kärkimaana pysyminen edellyttää Suomelta rohkeita uudistuksia ja mahdollistavaa lainsäädäntöä. Toivomme, että Suomen tuleva hallitus kehittää lainsäädäntöä niin, että digiä voidaan hyödyntää nykyistä laajemmin, Viskari summaa.