Tapaus Easee ja Ruotsin sähköturvallisuusviranomainen – miten asia eteni?

4.9.2023

Sähkö & Tele -lehden numerossa 3/2023 oli artikkeli Ruotsin sähköturvallisuusviranomaisen hampaisiin joutuneesta norjalaisvalmistaja Easeen latausasemasta. Tässä verkkojatkojutussa pureudutaan hieman laajemmin teknisiin yksityiskohtiin ja verrataan niitä Suomessa tapahtuneisiin latauspisteiden viranomaisinterventioihin.

Kertauksena: maaliskuussa 2023 sähköautoilijoiden ja -urakoitsijoiden keskusteluryhmissä herätti keskustelua poikkeuksellinen uutinen: Ruotsin sähköturvallisuusviranomainen (Elsäkerhetsverket) asetti 14.3.2023 myyntikieltoon suositut Easee Home ja Easee Charge -latausasemat palovaaran ja sähköiskuvaaran takia.

Latausaseman mahdollisista puutteista ja uhkaavasta myyntikiellosta oli tihkunut tietoa julkisuuteen jo muutama kuukausi aikaisemmin, olihan latausasema ollut viranomaisen syynissä jo keväästä 2022 alkaen.

Keväällä myyntikielto koski vain Ruotsia. Esimerkiksi Euroopan komission vaarallisista tuotteista varoittavan Safety Gate -tietojenvaihtojärjestelmän varoituksista Easeeta ei löydy vieläkään (4.9.2023). Verkossa on uutisoitu myyntikielloista ainakin Hollannissa sekä Belgiassa

Ylen 16.3. julkaistun uutisen mukaan Suomen sähköturvallisuusviranomainen (Tukes) on ollut yhteydessä laitteen maahantuojaan tarvittavien toimien aloittamiseksi. Tuolloin haastateltu Tukesin johtava asiantuntija Seppo Niemen totesi, että mikäli toimenpiteet eivät ole linjassa Ruotsissa tehdyn päätöksen mukaisesti, edetään normaalin valvontaprosessin mukaisesti, jonka tuloksena voi olla vastaavanlainen päätös Suomessakin.

Puutteiden löytyminen ei tavatonta

Sähköautojen latausasemien turvallisuuspuutteet eivät ole mikään ennennäkemätön asia: esimerkiksi pelkästään Suomessa Tukes on määrännyt markkinoilta poistettavaksi kolme sähköautojen latausasemaa:

  • Hurrikaanitavaratalon myymä Vatti-latausasema ei täytä sähköturvallisuuslain eikä tuotetta koskevien eurooppalaisten harmonisoitujen standardien EN 61851 ja EN 61439 vaatimuksia. Puutteita löydettiin tuotteen eristyksessä, kotelon mekaanisessa lujuudessa sekä sisäisten johtimien mitoituksessa.
  • Startaxtukkuliikkeen maahantuoma W WOIMA -latausasema ei myöskään täytä sähköturvallisuuslain eikä tuotetta koskevan eurooppalaisen harmonisoidun standardin EN 61851 vaatimuksia. Laitteen eristyksessä oli puutteita. Ulkonäöstä päätellen tuote on samalta valmistajalta kun Vatti-latausasemakin.
  • Nordic Plugin myymä EV Wallbox latausasema päätyi Tukesin syynättäväksi SIL:n viimekeväisen Sähköautot ja turvallisuus -seminaarin seurauksena. Tuote ei täyttänyt sähköturvallisuuslain eikä tuotetta koskevien eurooppalaisten harmonisoitujen standardien EN 61851 ja EN 61439 vaatimuksia. Tuotteen eristyksessä oli puutteita, eikä tuote täytä ilmoitetun kotelointiluokan IP65:n vaatimuksia.

Kaikissa tapauksissa toimenpiteenä on ollut markkinoilta poisto, joka on toimenpiteenä lievempi kuin palautusmenettely eli takaisinveto. Latausasemissa on turvallisuuspuutteita, mutta ne eivät ole niin vakavia, että jo asennetut tuotteet olisi pitänyt kerätä pois. Vatti- ja EV Wallbox määrättiin markkinoilta poistettavaksi – W WOIMA -latausaseman maahantuoja veti tuotteen pois vapaaehtoisesti, kuultuaan viranomaiselta että se ei täytä voimassaolevia määräyksiä.

Tapaukset ovat kaikki vuodelta 2022. Viranomaisen päätöksistä ja testausraporteista käy ilmi, että tuotteissa oli useita puutteita. Vakavimpia olivat puutteet ilma- ja pintaväleissä:

  • Vatti-latausasemassa ilma- ja pintaväli jännitteisistä osista kosketeltavaan pintaan (SELV / CP piiri) on 0,5 mm, vaatimus on vähintään 5,5 mm (vahvistettu eristys). Jännitelujuuskokeessa tapahtui läpilyönti kyseisellä välillä 1680 V jännitteellä, vaatimus on että kestää 2860 V testijännite 1 minuutin ajan. Vaatimukset löytyvät latausasemia koskevasta standardista IEC 61851-1:2019, kohdat 12.3 ja 12.7.1.
  • W WOIMA -latausasemassa ilma- ja pintaväli jännitteisistä osista kosketeltavaan pintaan (PELV / CP piiri) on 2,2 mm, vaatimus on vähintään 5,5 mm (vahvistettu eristys). Jännitelujuuskokeessa tapahtui läpilyönti kyseisellä välillä 2680 V jännitteellä, vaatimus on kestää 2860 V testijännite 1 minuutin ajan.
  • EV Wallbox -latausasemassa ilma-ja pintaväli jännitteisistä osista kosketeltavaan pintaan (PELV / CP piiri) on 1,5 mm, vaatimus on vähintään 5,5 mm (vahvistettu eristys). Jännitelujuuskokeessa tapahtui läpilyönti kyseisellä välillä 560 V jännitteellä, vaatimus on että kestää 2860 V testijännite 1 minuutin ajan.

Kaikissa tuotteissa oli myös puutteita merkinnöissä ja käyttöohjeissa: esimerkiksi Vatti- ja W WOIMA -latausasemissa tuotteen ympäristön lämpötilaksi on merkitty min. -40 °C, vaikka tuotteissa olevan vikavirtasuojan (B-tyypin Chint) käyttölämpötila on -25 °C. EV Wallboxin ympäristön lämpötilaksi oli merkitty min. - 30 °C, vaikka tuotteessa olevan kontaktorin käyttölämpötila merkitty -25 °C. EV Wallboxissa vikavirtasuoja loisti poissaolollaan, vaikka siinä käyttöohjeen mukaan moinen oli.

Yhdessäkään tuotteista ei myöskään ollut ylikuormitussuojaa – tämä ei itsessään ole puute, mutta tällöin ylikuormitussuojan puuttumisesta tulisi mainita asennusohjeessa.

Testaukset suoritti Tukesin toimeksiannosta SGS – sama tunnettu testilaboratorio, jota myös Ruotsin sähköturvallisuusviranomainen käyttää.

Sivuhuomiona mainittakoon, että mainittu Vatti-latausasema oli yksi tuotteista, joita SIL tilasi tutkittavaksi keväällä 2022 järjestettyyn Sähköautot ja turvallisuus -seminaariin, mutta paketti vedettiin takaisin ennen kuin puheenjohtaja ehti noutaa sen, koska latausasema oli viranomaisen syynissä. EV Wallbox -tuote oli yksi tilaisuutta varten tutkituista tuotteista, ja tuote päätyi viranomaisen syyniin tapahtuman seurauksena.

Tilaisuudessa löytyi puutteita myös sukolatausjohdoista, mutta niihin viranomaisen on vaikeampi puuttua, koska sukolatausjohtoja koskeva tuotestandardi (SFS-EN 62752) ei ole pienjännitestandardin alainen ns. harmonisoitu standardi.

Miksi Easee on uutinen?

Easeesta tekee suuren uutisen se, että valmistaja ei ole tuntematon tehdas kaukoidässä vaan norjalainen, ja latausasemia on asennettu paljon. Yrityksen kotisivujen mukaan tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan Skandinaviassa.

Myyntikieltoon johti ruotsalaisviranomaisen testauskampanja, jossa tutkittiin kuuden suositun latauslaitevalmistajan (Garo, CTEK, Charge Amps, Wallbox, Easee ja Zaptec) tuotteita. Pieniä puutteita löytyi kaikista, mutta ainoastaan Easeesta löytyi niin vakavia puutteita, että se päätyi myyntikiellon kohteeksi.

Mitä puutteita Easeen laturissa on?

Testilaboratorion raportin mukaan tuotteesta puuttuu EN IEC 61851-1:2019 kohdan 8.5 mukainen vikavirtasuoja, vaikka käyttöohjeen mukaan tuotteessa on sisäänrakennettu (30 mA AC/ 6 mA DC) vikavirtasuoja. Ohjeessa ei myöskään ole mainintaa, että tuotteen syöttöön tulisi vikavirtasuoja asentaa.

Laboratorio huomauttaa myös siitä, että tuotteen merkinnöistä puuttuu valmistuspäivämäärä sekä maininta standardin IEC 61439-7 mukaisuudesta. Myös osa vaadituista merkinnöistä on piilossa niin, että ne eivät ole luettavissa kun tuote on käytössä.

Easeen vastineen mukaan tuotteesta ei puutu vikavirtasuojaa, vaan vikavirtasuoja on integroitu latausaseman toiminnallisuuteen. Tällaiselle integroidulle vikavirtasuojalle ei ole Easeen mukaan omaa tuotestandardia, mutta suojaus toimii kuten vikavirtasuojastandardissa EN 61008-1 ja tasasähkövikavirrantunnistinstandardissa IEC 62955 vaaditaan.

Easeen mukaan standardin EN 61008-1 vaatimuksia ei ole kirjoitettu ajatellen sähköauton latauspisteeseen integroitua vikavirtasuojausta: standardissa vaaditaan mm. testinapin sekä käsikäytön olemassaolo sekä se, että vikavirtasuojan navat on kytketty mekaanisesti toisiinsa niin, että ne sulkeutuvat ja avautuvat samanaikaisesti. Easeen näkemyksen mukaan releiden ohjaaminen sähköisesti on riittävä tähän tarkoitukseen.

Kiistaton puute on, että Easeen tuotteessa releiden ilmaväli on 2,3 mm, kun vikavirtasuojien tuotestandardissa EN 61008-1 vaaditaan 4 mm ilmaväli (standardin taulukko nro 5).

Mitä latauspisteiltä vaaditaan Euroopassa ja Suomessa?

EU:n pienjännitedirektiivin alle listatut yhdenmukaistetut standardit luetellaan EU:n virallisessa lehdessä ja niitä noudattamalla sähkötuotteiden määräystenmukaisuus toteutuu. Tällainen keskeinen standardi sähköautojen latausasemien osalta on esimerkiksi EN IEC 61851-1:2019. 

Kyseisen standardin kohdassa 8.5 vaaditaan, että mikäli latausasemassa on sisäänrakennettu vikavirtasuoja, sen tulee olla jonkin standardeista IEC 61008-1, IEC 61009-1, IEC 60947-2 tai IEC 62423 mukainen. Easeen latausasemasta ei kuitenkaan tällaista testilaboratorion mukaan löydy. Pelkästään se, että sopiva vikavirta katkaisee sähkönsyötön ei riitä, vaan vikavirtasuojastandardissa on lukuisia muita vaatimuksia esimerkiksi vikavirtasuojan rakenteelle. 

Suomessa kiinteästi asennettavat latausasemat tulee asentaa pienjänniteasennusstandardi SFS 6000:n mukaisesti. Latausasemia koskevat vaatimukset on annettu standardin osassa SFS 6000-7-722. Standardissa muistutetaan, että latausasemakeskuksia koskee myös tuotestandardi SFS-EN IEC 61439-7. Tämä standardi ei kuitenkaan ole Euroopassa yhdenmukaistettu standardiksi, jonka mukaan toimittuna täytetään EU:n pienjännitedirektiivin vaatimukset, mutta kyseisen standardin vaatimusten noudattaminen on kuitenkin suositeltavaa. 

Viimeisimmät käänteet

Heti 15.3.2023 Easee ilmoitti verkkosivuillaan valittavansa päätöksestä. 24.3. Ny Teknik -lehti uutisoi, että Easee oli hakenut oikeudesta täytäntöönpanokieltoa viranomaisen päätökselle, mutta tuomioistuin hylkäsi sen.

Myyntikielto on mahdollista kumota valitusmenettelyllä, mutta tämä prosessi on hitaampi, ja se vaatii käytännössä että laitteen valmistaja asiantuntijoineen saa vakuutettua ruotsalaistuomioistuimen siitä, että viranomaisen tulkinta määräystenvastaisuudesta on väärä. Ruotsin sähköturvallisuusviranomainen tiedotti 11.8.2023, että Easee kertoo tilanneensa tuotteistaan lausunnon riippumattomalta testauslaboratoriolta.

23.8.2023 Easee tiedotti julkaisseensa uuden Charge Lite -nimisen latausaseman. Tuote vaatii ulkoisen A-tyypin vikavirtasuojan. Voidaan spekuloida, että kyseessä on käytännössä sama tai lähes sama tuote kuin myyntikieltoon joutunut, mutta vikavirtasuojastandardin tulkintaerimielisyyksien välttämiseksi tuotteelle vaaditaan ulkoinen vikavirtasuoja. Samankaltaisuuteen kiinnitti huomiota myös Ny Teknik-lehti. Easeen tiedotteen mukaan myöhemmin syksyllä julkaistaan Easee Charge Core -niminen tuote, joka ei vaadi ulkoista A-tyypin vikavirtasuojaa.

Vesa Linja-aho