Venäjän hyökkäys Ukrainaan johti energiakriisiin, joka osaltaan nopeuttaa suuntausta kohti puhdasta energiaa. Kriisin lyhyen aikavälin vaikutus on fossiilisten polttoaineiden käytön lisääntyminen; pitkän aikavälin vaikutus on päinvastainen. Energian korkeammat hinnat ja energiaturvallisuuden tarve ajavat etenkin Euroopan maita siirtymään entistä nopeammin uusiutuviin energialähteisiin ja vähentämään samalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Atradiuksen päivitetty vertailuennuste perustuu Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) julkistamaan skenaarioon (APS), jossa fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat korkeammat, ja maailmanlaajuinen energiankysyntä vähäisempää ja vihreämpää vuoteen 2050 mennessä. Päivitetyn skenaarion myötä otetaan kiistatta askelia kohti vuoden 2050 nollapäästöskenaariota (NZE), jossa hiilidioksidin nettopäästöt ovat nolla ja lämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Nettonollapäästöjen tai edes APS-skenaarion saavuttaminen edellyttävät kuitenkin valtavia investointeja.

Uusiutuville energialähteille energiakriisi antaa lisää nostetta. Uusiutuvien energialähteiden ja sähköverkon osuus on vain murto-osa energiantuotannon kustannuksista. Investoinnit sähköverkkoon ovatkin avainasemassa sähköistyvässä maailmassa.

Öljyntuotannon huippu on nyt, mutta päättäväisempi siirtymäpolitiikka, erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, voi vaikuttaa kysynnän vähenemiseen. Öljyn hinnan ennustetaan laskevan 64 dollariin barrelilta vuonna 2030 ja 60 dollariin vuoteen 2050 mennessä. Hinnoitteluun liittyy suurta volatiliteettia lyhyellä aikavälillä sen perusteella, miten sota Ukrainassa kehittyy, ja miten Kiinan kysyntä elpyy nyt, kun koronarajoitukset on poistettu.

Kaasun kysynnän ennustetaan saavuttavan pian huippunsa, mutta olevan jopa 40 prosenttia vähäisempää vuonna 2050. Venäjän odotetaan olevan edelleen maailman suurin kaasuntoimittaja vuonna 2050. Venäjän roolin kansainvälisessä energiakaupassa ennustetaan kuitenkin pienenevän voimakkaasti. Lähitulevaisuudessa kaasun hinnat pysyvät todennäköisesti korkeina ja epävakaina. Tämä koskee erityisesti Eurooppaa, koska se ostaa vähemmän kaasua Venäjältä ja joutuu turvautumaan kalliimpaan nesteytettyyn maakaasuun, millä on heijastusvaikutuksia muille tuontialueille, erityisesti Aasiaan.

Koko raportin pääset lukemaan täältä.