Ensimmäiset tuulivoimaloiden lavat kierrätetty onnistuneesti Suomessa

- Tuulivoimaloiden kierrättäminen on noussut puheenaiheeksi: vaikka voimalat voidaan kierrättää 80–95 prosenttisesti, ovat niiden lavat olleet tähän asti haaste. Lavat ovat muovikomposiittia eli samaa materiaalia kuin esimerkiksi veneet, kertoo operatiivinen johtaja Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistyksestä.

Kevyt, luja ja pitkäikäinen muovikomposiitti kasvattaa jatkuvasti suosiotaan raaka-aineena. Muovikomposiitin kierrätys on kuitenkin koko yhteiskunnan haaste, jonka ratkaisemiseksi käynnistettiin tammikuussa 2021 KiMuRa-hanke.

- KiMuRa (Kierrätetty Murskattu Raaka-aine) -projektissa Muoviteollisuus ry, Ympäristöministeriö sekä seitsemän komposiittiteollisuusyritystä selvittivät yhdessä Kuusakosken ja loppukäyttäjää edustavan Finnsementin kanssa teollisuuden komposiittijätteen keräyslogistiikkaa ja komposiitin hyödyntämistä sementin tuotannossa, sanoo asiantuntija, TkT Pirjo Pietikäinen Muoviteollisuus ry:stä.

Vuoden 2021 aikana luotiin ja pilotoitiin muovikomposiittimateriaalien kierrätystoimintamalli, tarvittavat lajittelujärjestelyt yrityksissä sekä jätteen kiertotalouslogistiikka Kuusakosken keräilyasemille.

Suomen Hyötytuuli Oy purki toukokuussa 2022 kolme teknisen elinkaaren loppupuolelle tullutta voimalaansa Reposaaren tuulipuistosta Porissa. Reposaaren maantien vieressä sillan läheisyydessä sijaitsevat tuulivoimalat olivat ensimmäiset teollisen mittakaavan tuulivoimalat Suomessa. Ne rakennettiin vuonna 1999 ja edustivat sen aikaista korkeaa teknologiaa.

- Jätimme omaan varaosakäyttöömme lukuisia komponentteja, kuten esimerkiksi konehuoneita, sähkökeskuksia, kolme lapaa, elektroniikkaa ja kaapeleita. Teräksiset tornilohkot toimitimme kierrätykseen Kuusakoski Oy:lle, samoin alumiini- ja kupariosia. Puretuista voimaloista kuusi lapaa kierrätettiin KiMuRa-hankkeessa luotua ratkaisua hyödyntäen, sanoo tuotantojohtaja Leena HacklinSuomen Hyötytuulesta. 

Hankkeen kierrätysoperaattorina Kuusakoski suunnitteli ja toteutti kertyneen jätteen murskauksen ja varastoinnin. 

Työ on kannattanut. Kuusakosken materiaalipäällikkö Anu Söderenan mukaan on arvioitu, että KiMuRa-hankkeen myötä voidaan välttää jopa 2000 jätetonnin loppusijoitus. 

Lapamurska hyötykäytetään sementtiteollisuuden rinnakkaisprosessoinnissa

Muovikomposiittimurska syötetään sementtiprosessin raaka-aineeksi Finnsementille, jossa se hyödynnetään sataprosenttisesti. Sementin valmistus on energiaintensiivinen prosessi, jossa komposiittien rakenneosana käytettävät muovit korvaavat fossiilista polttoainetta. Tämä vähentää prosessin CO2-päästöjä merkittävästi.

Jätehierarkia ei vielä tunne tällaista käsittelytapaa, joka on energiakäytön ja kierrätyksen yhdistelmä. Sementinvalmistus tarjoaa kuitenkin ympäristön kannalta kestävämmän ratkaisun kuin jätteenpoltto tai loppusijoitus, jotka ovat tällä hetkellä ainoat muut teollisen mittakaavan vaihtoehdot.