Fingridille lupa siirtolinjan rakentamiseen Suomen ja Ruotsin välille

- Uusi rajajohto Suomen ja Ruotsin välillä on tärkeä sähkön siirron turvaamiseksi ja Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehittämisen kannalta. Yhteys hyödyttää kansantaloutta, sekä sähkön käyttäjiä sadoilla miljoonilla euroilla. Toimivat siirtoyhteydet ovat tärkeä osa teollisuuden ja yhteiskunnan sähköistymisen tukemista, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Järjestelmävastaava kantaverkonhaltija Fingrid Oyj haki kesällä ministeriöltä sähkömarkkinalain mukaista hankelupaa Vuennonkoski–Viitajärvi väliselle voimajohdolle. Rajayhdysjohdon on tarkoitus valmistua vuoden 2025 loppupuolella.

Hankeluvan myöntämisen edellytyksenä on, että sähköjohdon rakentaminen on sähkön siirron turvaamiseksi tarpeellista. Valtakunnan rajan ylittävän sähköjohdon hankeluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että sähköjohdon rakentaminen on muutoinkin sähkömarkkinoiden kehityksen ja vastavuoroisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. 

Hankkeen taustalla on sähkönsiirron lisäkapasiteetin tarve Ruotsin ja Suomen välillä. Maiden välinen rajasiirtokapasiteetti on usein riittämätön, jolloin sähkömarkkinat eivät voi toimia tehokkaasti ja sähkön hinnat eriytyvät. Tuontitilanteessa tämä nostaa sähkön hintaa Suomessa. Lisäksi hyvien olosuhteiden myötä kasvava tuulivoimatuotanto pohjoisessa Suomessa ja Ruotsissa lisää sähkönsiirtotarvetta.

Hakijan mukaan keskeisin hyöty uudesta sähkönsiirtoyhteydestä on sähkönhintojen tasaantuminen Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä, jolloin hinta laskee Suomessa. Rakennettavan siirtoyhteyden arvioidaan vähentävän Suomen ja Pohjois-Ruotsin tarjousalueiden sähkön hintaeroa. Arvion mukaan yhteys laskee sähkön hintaa Suomessa ja Baltian maissa noin 3 e/MWh vuoden 2025 tilanteessa ja noin 8 e/MWh vuoden 2035 tilanteessa. 

Voimajohtohanke on arvioitu kansantaloudellisesti kannattavaksi. Fingridin mukaan sen kansantaloudellisten hyötyjen arvioidaan olevaan Suomelle noin 59 miljoonaa euroa vuodessa vuonna 2025 ja vuoden 2035 tilanteessa noin 180 miljoonaa euroa vuodessa. Suomalaisille sähkönkäyttäjille kohdistuva hyöty on arvioitu vuoden 2025 tilanteessa noin 400 miljoonaksi euroksi vuodessa ja vuoden 2035 tilanteessa noin 1,1 miljardiksi euroksi vuodessa. Hankkeen toteuttamatta jättäminen aiheuttaisi merkittäviä kansantaloudellisia haittoja. 

Rakennettava siirtojohto muodostaisi kolmannen vaihtosähköyhteyden Suomen ja muun pohjoismaisen synkronialueen välille, mikä parantaa sähköjärjestelmän vikasietoisuutta. Yhteys laskisi Suomen ja Ruotsin välisten vaihtosähköyhteyksien yhtäaikaisesta vikaantumisesta aiheutuvaa Suomen ja muun pohjoismaisen synkronijärjestelmän saareketilanteen todennäköisyyttä 98 %. 

Uusi siirtoyhteys parantaa merkittävästi myös sähkön toimitusvarmuutta. Suomessa käytössä oleva sähköntuotantokapasiteetti on selvästi sähkön huippukulutusta pienempi, ja Suomi on riippuvainen sähköntuonnista erityisesti talvikauden kulutushuippujen aikana. Olkiluoto 3 -voimalaitosyksikön käyttöönotto parantaa tehotasapainoa lähitulevaisuudessa, mutta sähkötehon riittävyyteen liittyy silti huolenaiheita tulevina vuosina. Yhteiskunnan sähköistymisen arvioidaan lisäksi nostavan sähkön kysyntää tulevan vuosikymmenen aikana merkittävästi.