Helsinki johtaa digikäytössä

Digitaalisten palveluiden käyttö ja käytön yleistyminen edellyttävät toimivia internetyhteyksiä ja ajantasaisia digitaitoja. Helsingissä verkkoyhteyksien toimivuus ja kattavuus ovat yleisesti ottaen hyviä. Tutkimuksen aineiston mukaan 96 prosenttia 16–89-vuotiaista helsinkiläisistä asui taloudessa, jossa oli internetyhteys. Vanhimmilta helsinkiläisiltä se melko usein kuitenkin puuttui.

Tarvittavat digitaidot, kuten tekstinkäsittelyn, sovellusten asentamisen sekä tiedostojen kopioinnin ja siirtämisen hallitsi 72–79 prosenttia helsinkiläisistä. Kahdeksan prosenttia Helsingissä asuvista kuitenkin koki julkisten palvelujen verkkosivut vaikeiksi käyttää. 

Sekä Helsingissä että koko maassa yleisimmin internetiä käytettiin pankkiasioiden hoitamiseen, sähköpostien lähettämiseen, tavaroita ja palveluita koskevaan tiedonetsintään sekä verkkolehtien ja uutissivujen lukemiseen.

Käytön useudessa ja eri käyttötarkoitusten määrässä havaittiin huomattavia eroja eri ikäryhmien välillä. Vanhimmat vastaajat käyttivät internetiä vähemmän ja harvempiin käyttötarkoituksiin kuin nuoret ja keski-ikäiset. Nuoremmista ikäluokista internetiä käyttivät lähes kaikki, mutta 75–89-vuotiaista helsinkiläisistä 40 prosenttia ei käytä internetiä lainkaan. Toinen vahvasti vaikuttava tekijä on koulutustaso – internetin käyttö kasvaa koulutustason kohoamisen myötä. 

Tutkimuksesta selviää, että erityisesti iäkkäämpi ja vähiten koulutettu väestö on riskissä syrjäytyä digitaalisista palveluista. Sekä julkisen että yksityisen sektorin palvelujen digitalisaatio tulee jatkumaan Helsingissä ja koko Suomessa, mistä on yhteiskunnalle selviä hyötyjä. On kuitenkin tärkeää huomioida myös ne, joilla on vaikeuksia sopeutua tähän kehitykseen. Tarvitaan riittävää opastusta ja palvelujen kehittämistä helppokäyttöisemmiksi. Lisäksi tulee olla tarjolla vaihtoehtoisia asiointitapoja, koska aivan kaikki eivät pysty tulevaisuudessakaan käyttämään digitaalisia palveluja. 

Tutkimus löytyy tästä.