Muut kumppanit hankkeessa ovat Alankomaista, Tanskasta, Itävallasta, Tšekistä, Portugalista ja Espanjasta. CHEERS4EU (Circular hubs serving as an engine for European regions to foster a strong green economy 4 Europe) -hanke alkoi huhtikuussa 2024, ja se kestää kesään 2028. Hankkeen aloitustilaisuus järjestettiin Maastrichtissa Alankomaissa viime toukokuussa. Hanke on ensimmäinen Euroopassa, jossa keskitytään kehittämään kiertotalouskeskuksia.

- Yhteistyö muiden Euroopan maiden kanssa on todella merkittävä. Sillä pyritään nopeuttamaan maiden siirtymistä kiertotalouteen jakamalla hyviä käytäntöjä toimijoiden kesken. HSY:n strategisena päämääränä on kehittää eri toimijoiden keskinäistä sekä HSY:n välistä yhteistyötä ja synergiaa kertoo HSY:n kehittämisinsinööri Henna Pedersen.

Hankkeen tavoitteena on tunnistaa merkittävimmät toimenpiteet uusien kiertotalouskeskittymien muodostamisessa sekä jo olemassa olevien kehittäminen. Tavoitteena on myös yhdistää toimijoita, jotka edistävät kiertotaloutta Euroopassa. Hankkeen aikana kumppanit vaihtavat tietoa ja kokemuksia keskenään.  

HSY:n tavoitteena on kehittää Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa erityisesti Ekomo-toimintaa, jolla tarkoitetaan yhteistyötä alueella toimivien yrityksen kanssa kiertotalouden edistämiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi HSY organisoi Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen yritysyhteistyökumppanien sekä muiden sidosryhmien kesken puolivuosittain CHEERS4EU-sidosryhmäpalaverin. Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin syyskuussa.

CHEERS4EU-hankkeen koordinaattorina toimii Limburgin provinssi Alankomaista. Mukana ovat Skiven kunta Tanskasta, Standoftagentur Tirol Itävallasta, Pardubice Business Incubator Tšekistä, Coimbran yliopisto Portugalista ja SEKUENS, Science, Business Competitiveness and Innovation Agency of Asturias, Espanjasta.

Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1 740 000 euroa. HSY:n osuus hankkeen budjetista on noin 210 000 euroa, josta tuen osuus kattaa 80 prosenttia. Hankkeelle on lisäksi myönnetty Lapin liitolta kansallista vastinrahaa, jonka määrä on 70 prosenttia hankkeen omavastuuosuudesta.