Lämpöpumppujen myynnissä pudotusta 14

Rakentamisen hiipuminen, korkotaso ja ennen kaikkea talouden ja kotitalouksien investointi-ilmapiirin synkkyys hidastaa kaikkia kotitalouteen liittyviä investointeja, niin myös lämpöpumppuihin. Ilmalämpöpumppuja myytiin 85000 kpl, ilmavesi- ja maalämpöpumppuja kumpiakin 7 000 kappaletta ja poistoilmalämpöpumppuja 1 900 kpl. Pientalojen maalämpö- ja poistoilmalämpöpumput kärsivät eniten rakentamisen alhosta. Vahvaa kasvua on jo nähtävissä isoissa lämpöpumpuissa kerrostalo- ja palvelurakennuskohteissa kaukolämmön korvaajina. Myös kauko- ja aluelämmön tuotannossa lämpöpumppupohjaiset ratkaisut yleistyvät vauhdilla. Siellä siirrytään fossiilisten polttoaineiden ja biomassan polttamisesta hukka- ja ympäristölämpöjä hyödyntäen kohti puhtaampia sähköisiä ratkaisuja. Vuonna 2024 Suomessa myytiin lämpöpumppujärjestelmiä yli 600 miljoonalla eurolla.

Lämpöpumppualan tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin erinomaiset. Jo viime syksynä alkoi taas näyttää siltä. että lämpöpumppuala palaa parin laskuvuoden jälkeen kasvu-uralle.  Energianhinnan nousu ja vaihtelu, halu mahdollisimman riippumattomiin lämmitysratkaisuihin satavat lämpöpumppujen laariin. Öljyn, kaasun, kaukolämmön ja sähkön hinnan nousun vuoksi lämpöpumppujen kannattavuus on parantunut entisestään. Monen perheen on yllättänyt hurja sähkölasku aiheuttaen jopa Suomessakin Euroopassa paljon puhuttua energiaköyhyyttä. Lämpöpumput ottavat valtaosa talon energiasta talon ympäriltä tai hukkalämmöistä. Näin ne vähentävät riippuvuutta ostoenergian hinnan nousuista ja vaihteluista.

Suomeen on myyty 9 miljardilla yli 1,6 miljoona lämpöpumppua viime vuosikymmenien aikana. Näin myös lämpöpumppujen vaihtomarkkina uusiin ja tehokkaampiin pumppuihin on jo vahvasti käynnistynyt. Ilmalämpöpumppujen myynnistä jo kolmannes on vaihtomarkkinaa. Ruotsissa, jossa lämpöpumppubuumi alkoi reilusti meitä aiemmin, lämpöpumppuvaihtomarkkina on jo viitisenkymmentä prosenttia.

Lämmitys sähköistyy ja lämpöpumppuistuu. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä, mutta pidemmällä tähtäimellä myös biopolttoaineiden polttamisesta, on päästävä eroon ilmastomuutoksen taltuttamiseksi. Suomen olosuhteissa hyvin usein toimivin ja kannattavin ratkaisu polttovapaaseen lämmitykseen ovat lämpöpumput.  Ne pystyvät sähköenergian avulla hyvin tehokkaasti hyödyntämään ympäristön alhaisiakin lämpöjä ja hukkalämpöjä niin lämmitykseen kuin jäähdytykseenkin. Onneksi lämmityksen sähköistyminen on Suomessa jo todella hyvässä vauhdissa.  Suomeen asennettuun 1,6 miljoonaa lämpöpumppuun on investoitu jo reilut 9 miljardia euroa. Ne tuottavat jo noin lämmitysenergiaa 15 TWh/a eli pari kymmentä prosenttia koko Suomen rakennusten lämmityksestä.

Vaikka monissa Euroopan maissa on viime vuonna jääty huippuvuoden 2022 lämpöpumppujen myyntimääristätavoitteista, lämpöpumppualalle on odotetavissa hurjaa vauhtia. EUn FIT55- ja RePowerEU-paketin suunnittelemaan lämmityksen riittävään sähköistämiseen tarvitaan jo vuonna 2030 50–60 miljoonaa lämpöpumppua. Tämä merkitsee Euroopan nykyisen 25 miljoonan lämpöpumpun kannan ja vuotuisten myyntimäärien tuplaamista kuuden vuoden aikana. Kansainvälinen energiajärjestö IEA puolestaan arvioi, että maailmassa on oltava 1,8 miljardia lämpöpumppua vuonna 2050, jotta lämmitys- ja jäähdytyssektorin ilmastomuutoksen torjumis- ja vihreän siirtymän tavoitteissa pysytään.