Maadoittamattomat pistorasiat jäävät historiaan

Suurin osa Suomessa käytössä olevista pistorasioista on jo suojamaadoitettuja eli ns. suko-pistorasioita, joiden sivuilla on metalliset maadoitusosat. Vanhoissa, ennen 1990-lukua valmistuneissa kiinteistöissä on kuitenkin yhä käytössä paljon maadoittamattomia pistorasioita.

Ensi vuoden alusta alkaen vanhoihinkaan rakennuksiin ei saa asentaa enää uusia maadoittamattomia pistorasioita. Ainoastaan rikkoutuneen pistorasian tilalle saa asentaa jatkossa vastaavan pistorasian.

Määräys perustuu elokuussa julkaistavaan SFS 6000 -sähköturvallisuusstandardin päivitykseen. Suomessa kaikki enintään tuhannen voltin sähköasennukset tulee tehdä kyseisen standardin mukaisesti. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n tekninen johtaja Esa Tiainen toimii standardin ylläpidosta vastaavan Sesko ry:n komitean puheenjohtajana.

– Sähköturvallisuusstandardissa maadoittamattomien pistorasioiden käytöstä on haluttu luopua vaiheittain. Tässä asiassa on ollut pian 30 vuoden siirtymäaika. Maadoittamattomat, nollaluokan peruseristetyt sähkölaitteet kannattaa uusia muiden remonttien yhteydessä, sillä ne eivät ole läheskään yhtä turvallisia kuin maadoitetut. Maadoittamattoman sähkölaitteen vikaantuessa voi syntyä sähköiskun vaara, mutta ehjässä laitteessa tätä vaaraa ei ole, Tiainen sanoo.

Valokaarivikasuojaus suositukseksi

Viiden vuoden välein uusittavaan SFS 6000 -standardiin tehdään ennen kaikkea sähköturvallisuutta parantavia muutoksia ja tekniikan kehitystä seuraavia lisäyksiä pääasiassa eurooppalaisten CENELEC-standardien mukaisesti.

– Sähkölaitteiden käyttöturvallisuus parani merkittävästi vuonna 2007, kun pistorasioiden vikavirtasuojausvaatimus lisättiin standardiin. Nyt standardiin lisättiin suositus sähköpaloja ehkäisevän valokaarivikasuojan käytöstä esimerkiksi puutaloissa ja nukkumatilojen pistorasioissa, Tiainen kertoo.

Valokaarivikasuoja lisää paloturvallisuutta tilanteessa, jossa johdinliitos on päässyt jostain syystä löystymään.

– Tulevaisuudessa valokaarivikasuojan lisääminen uudiskohteiden sähkökeskuksiin saattaa tulla velvoittavaksi vaatimukseksi, mutta tämän kaltaisissa muutoksissa standardin uudistuksessa edetään aina vaiheittain, Tiainen kertoo.

Uudiskohteiden sähköasennukset tulee tehdä siirtymäajan puitteissa standardin uusimman version mukaisesti.

– Sähköturvallisuuslain mukaan olemassa olevia asennuksia voi uusia myös asennusajankohdan mukaisten määräysten mukaisesti, mutta esimerkiksi vikavirtasuojakytkimien lisääminen pistorasioihin parantaa huomattavasti turvallisuutta, sillä vikavirtasuojakytkin reagoi sähkölaitteisiin tuleviin vikoihin selvästi johdonsuojakatkaisijaa eli sulaketta herkemmin. Pistorasioita uusittaessa tämä ei lisää merkittävästi kustannuksia, Tiainen sanoo.

Sähköturvallisuuslain mukaan kiinteiden sähköasennusten teko, kuten pistorasioiden vaihtaminen ja asentaminen, on sallittua ainoastaan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin rekisteröimille toiminnanharjoittajille.