Ministeriö julkaisi selvityksen laajakaistatuen tarpeesta

Viestintäverkot rakentuvat Suomessa markkinaehtoisesti kaikista harvimmin asuttuja alueita lukuun ottamatta. Selvityksen mukaan uudella tukiohjelmalla voitaisiin edistää digitalisaatiota, parantaa alueellista yhdenvertaisuutta ja kasvattaa kuntien elinvoimaa. 

Tukiohjelman lisäksi laajakaistarakentamista tuetaan EU:n maaseuturahastosta. Hallitusohjelman mukaan hallitus arvioi tarvetta jatkaa laajakaistatukiohjelmaa kiinteiden yhteyksien rakentamiseksi alueille, joille ne eivät rakennu markkinaehtoisesti. 

- Toimivat yhteydet kaikkialla Suomessa ovat sujuvan ja turvallisen arjen edellytys. Otamme selvityksen vakavasti ja etsimme ratkaisuja, joilla haja-asutusalueiden verkkoja olisi mahdollista vahvistaa. Käsittelemme selvitystä seuraavaksi yhteiskunnan uudistamisen ministerityöryhmässä, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Suomen digitaalisessa kompassissa tavoitteena on, että suomalaisilla kotitalouksilla ja yrityksillä on mahdollisuus gigabitin yhteyteen ja 5G-verkko kattaa koko väestön vuonna 2030. Digikompassin tavoite mukailee EU:n tavoitetta gigabitin yhteyksistä kaikille ja 5G-peitosta kaikille asutuille alueille vuoteen 2030 mennessä.

Liikenne- ja viestintäministeriö on vuodesta 2010 alkaen toteuttanut tukiohjelmia nopeiden laajakaistayhteyksien edistämiseksi. Viimeisin tukiohjelma päättyi vuoden 2023 lopussa. 

Lisäksi laajakaistarakentamista tuetaan EU:n maaseuturahastosta maa- ja metsätalousministeriön hallinnoiman tukiohjelman kautta. Kyläverkkohankkeissa ei edellytetä kuntien osallistumista rahoitukseen ja hankkeita on voitu toteuttaa talkootyöllä. 

Suomen maaseuturahastosuunnitelmassa vuosille 2023–2027 maaseudun laajakaistayhteyksien rahoitukselle on varattu 53 miljoonaa euroa. Vuosina 2014–2022 maaseuturahastosta rahoitettiin yhteensä 179 hanketta noin 73,3 miljoonalla eurolla.

Viestintäverkot rakentuvat Suomessa pitkälti markkinaehtoisesti, harvaan asutut alueet kaipaavat vauhditusta

Suomessa viestintäverkot rakentuvat pääasiassa markkinaehtoisesti. Mobiiliverkon peitto on rakentunut hyvin ja nopeat 5G-verkot kattoivat vuoden 2023 loppupuolella 90 prosenttia Suomen kotitalouksista ja 14 prosenttia maapinta-alasta. 

Kansainvälisessä vertailussa Suomi jää kuitenkin nopeiden kiinteiden yhteyksien ja erityisesti valokuiden saatavuudessa jälkeen muista Pohjoismaista. Vuoden 2023 lopussa valokuitusaatavuus kotitalouksiin oli Suomessa 61 prosenttia, kun Ruotsissa valokuituyhteys oli vuoden 2022 lopussa saatavilla 96 prosenttiin kotitalouksista. Suomi jäi jälkeen myös Baltian maihin verrattuna.

Kaupunkien ja taajamien pientaloalueilla rakentuu valokuituverkkoja aiempaa nopeammin, koska markkinoille on tullut uusia aktiivisia toimijoita ja verkkojen tarjonta on lisääntynyt. Kaikista harvimmin asutuilla alueilla verkkoja ei todennäköisesti rakennu markkinaehtoisesti vaan niiden rakentamiseksi tarvitaan lisätoimia.

Selvityksen mukaan nopean laajakaistaverkon käyttöönotto, sen nopeuden nostaminen ja saatavuuden laajentaminen ovat kasvattaneet bruttokansantuotetta. Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat tärkeitä niin kansalaisille kuin yrityksille ja niiden merkityksen odotetaan kasvavan tulevaisuudessa.

Toimivat tietoliikenneyhteydet rinnastuvat jo välttämättömään perusinfrastruktuuriin. Yhä useammat palvelut siirtyvät verkkoon, joten tietoliikenneyhteyksien tulee toimia myös maaseudulla.

Selvityksessä esitellään Sitowise Oy:n toteuttama jälkiarviointi aiemmista laajakaistatukiohjelmista. Jälkiarvioinnin mukaan laajakaistatukiohjelmien vaikutukset valokuituverkkojen rakentamiseen harvaan asutuilla alueilla olivat merkittävät. Valokuiturakentaminen on lisännyt kilpailua näillä alueilla ja siten parantanut alueiden mobiiliverkkoja. Se on tuonut markkinoille myös uusia yrityksiä.

Tukiohjelmien ei katsottu häiritsevän markkinaehtoista rakentamista. Tuet on onnistuttu kohdistamaan alueille, joille verkot eivät olisi markkinaehtoisesti rakentuneet.

Hallitusohjelman mukaan hallitus arvioi tarvetta jatkaa laajakaistatukiohjelmaa kiinteiden yhteyksien rakentamiseksi alueille, joille ne eivät rakennu markkinaehtoisesti.