Neljä miljoonaa euroa suomalaisille tutkimushankkeille

Säätiöt myönsivät miljoona euroa Aalto-yliopistoon professori Sebastiaan van Dijkenin ja professori Päivi Törmän hankkeelle, joka pyrkii saamaan tietojenkäsittelyn huiman globaalin energiankulutuksen kuriiin uudella teknologialla. 

Kymmenen vuoden kuluttua maapallon energiantuotannosta menee nykyteknologialla tietojenkäsittelyyn jopa puolet. Suurten datakeskusten palvelimet synnyttävät valtavasti hukkalämpöä. Jotta IT:n energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt saadaan kuriin, on välttämätöntä kehittää radikaalisti uudentyyppisiä tietojenkäsittelyteknologioita. Van Dijkenin ja Törmän hankkeessa kehitetään teknologiaa, joka tuottaa paljon nykyistä vähemmän hukkalämpöä laskennassa. 

Tutustu myös muihin rahoitusta saaneisiin hankkeisiin: 

• Mikko Möttönen (870 000 euroa): Hanke kehittää maailman tarkinta ja erittäin nopeaa lämpösäteilyilmaisinta, jonka avulla voidaan luoda läpimurtoja kvanttitietokoneisiin, superpakastimiin ja kameroihin. 
• Tuukka Petäjä (600 000 euroa): Hanke tuo ajantasaista ja helppokäyttöistä tietoa ilmanlaadusta pääkaupunkiseudun asukkaille, viranomaisille ja yrityksille. Tarve on kova: ilmansaasteet aiheuttavat maailmanlaajuisesti noin seitsemän miljoonaa kuolemaa vuosittain, mikä on enemmän kuin esimerkiksi tupakoinnista johtuvat kuolemat. 
• Pertti Hakonen (500 000 euroa): Hanke luo uusia, parempia lähteitä lomittuneille valokvanteille eli fotonipareille, jotka toimivat kvantti-informaation siirtämisen ja salauksen perustana. Tarve siirtää kvantti-informaatiota eri laitteiden välillä kasvaa nopeasti, kun kvanttisensorit ja -tietokoneet kehittyvät. 
• Juha Toivonen (500 000 euroa): Hanke kehittää laseriin perustuvan ilmakehän havainnointiteknologian, joka mittaa kaasupitoisuuden ja kaasun liikenopeuden paikkakohtaisesti. Kaasujen luotettavasta etähavainnoinnista on runsaasti hyötyä yhteiskunnalle ja taloudelle.
• Ari Väisänen, Jani Moilanen ja Mika Lastusaari (500 000 euroa): Hanke kehittää uusia harvinaisiin maametalleihin pohjautuvia seuraavan sukupolven materiaaleja. Jalostettavat metallit otetaan talteen teollisuuden jäte- ja sivuvirroista. Tällä hetkellä harvinaisia maametalleja kierrätetään vähän, koska tehokkaita ja ympäristöystävällisiä kierrätysmenetelmiä puuttuu. 

Tulevaisuuden tekijät -ohjelma tukee uusien teknologioiden kehittämistä 

Vuonna 2021 Tulevaisuuden tekijät -ohjelmassa haettiin kunnianhimoisia, tulevaisuuteen katsovia tutkimusavauksia suomalaisista yliopistoista. Erityisesti ohjelmassa painotettiin teknologioita ja palvelumalleja, jotka uudistavat kestävällä tavalla suomalaista teollisuutta ja yhteiskuntaa. Rahoitushaku järjestettiin kuudetta kertaa, ja siihen lähetettiin 89 tutkimusideaa.

“Tänä vuonna myönsimme rahoitusta pitkäjänteiselle tutkimukselle, joka pohjustaa vahvasti uutta teknologiaa. Tulevaisuuden tekijät -ohjelmalla varmistetaan jälleen suomalaisen tutkimuksen korkeatasoisuutta. Valitut hankkeet erottuivat joukosta, sillä ne ovat kansainvälisestikin kilpailukykyisiä”, sanoo Jane ja Aatos Erkon säätiön asiamies Hanna-Mari Peltomäki.

“Rahoitetut hankkeet edustavat hyvin tutkimusta, jolla tähdätään isojen ongelmien ratkaisemiseen ja Suomen kestävän kilpailukyvyn rakentamiseen. Vaikka kasvatimme ohjelman rahoitusta neljään miljoonaan euroon, kaikkia erinomaiseksi arvioituja hakemuksia ei silti voitu rahoittaa”, sanoo Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön asiamies Antti Aarnio. 

Tulevaisuuden tekijät -ohjelma järjestetään vuosittain tutkimushankkeille. Seuraava rahoitushaku aukeaa helmikuussa 2022. Kuuden vuoden aikana rahoitusta on myönnetty nyt 35 hankkeelle yhteensä lähes 20 miljoonaa euroa.