Datakeskusprojektin suunniteltu koko on yli 150 MW, ja se tullaan rakentamaan 33 hehtaarin teollisuustontille. Vaiheittain rakentuva kokonaisuus edustaa miljardiluokan investointia.

Projektilla on merkittäviä työllistäviä vaikutuksia Lappeenrannan elinkeinoalueella rakentamisen ja operoinnin eri vaiheissa. 2–5 vuotta kestävä rakennusvaihe työllistää satoja paikallisia rakentamisalan osaajia. Kun laitos otetaan käyttöön, se luo pysyviä työpaikkoja muun muassa kunnossapidon, valvonnan, turvallisuuden ja käytönhallinnan tehtävissä. Suorien työllistämisvaikutusten lisäksi projekti tuo verotuloja, paikallisten majoitus- ja ravintolapalveluiden kysyntää sekä koulutus- ja tutkimusmahdollisuuksia Lappeenrannan talousalueelle.

Lappeenranta-projekti on yksi suomalaisen Polarnoden tällä hetkellä kehittämistä datakeskushankkeista Suomessa. Yhtiön tavoitteena on kasvattaa Suomesta menestyksekkään ja kestävän datakeskusliiketoiminnan solmupiste Euroopassa sekä juurruttaa toimialan luoma arvo ja hyödyt osaksi kotimaista liiketoimintatoimintaympäristöä. Mikko Toivanen, Polarnode Oy hallituksen puheenjohtaja ja toinen perustajista, näkee Lappeenranta-projektin loistavana esimerkkinä suomalaisen datakeskusmarkkinan vahvuuksista. 

- Tarjolla on selkeä verkkoyhteysratkaisu, pääsy kaukolämpöverkkoon ja rakentamisen mahdollistava valmis kaava. Yhteistyömme Lappeenrannan kaupungin kanssa on ollut erittäin sujuvaa ja uskon, että yhteistyö tulee jatkumaan ripeänä ja rakentavana. Kokonaisuudessaan kysyntä uusille datakeskuksille on Suomelle loistava mahdollisuus, Toivanen kertoo.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen pitää hanketta kaupungin kannalta laaja-alaisesti vaikuttavana ja merkittävänä asiana.

- Hankkeella olisi vahvoja työllistäviä vaikutuksia niin rakentamisen kuin datakeskuksen toiminnankin aikana. Jo pelkkä rakennusvaihe työllistäisi alustavien arvioiden mukaan lukuisia ihmisiä Etelä-Karjalan alueella, ja käyttöönoton jälkeen laitos toisi myös pysyviä työpaikkoja Lappeenrantaan. Jos datakeskus olisi kooltaan Polarnoden suunnittelema yli 150 megawattia, se työllistäisi arviolta yli sata ammattilaista datakeskuksen alueelle, Sallinen kommentoi.

Polarnoden perustajat Mikko Toivanen ja Kalle Pykälä olivat 15 vuotta sitten ensimmäisten joukossa kehittämässä Suomesta uusiutuvan energian edelläkävijää tuulivoimayhtiön Ilmattaren perustajina. Tämän kokemuksen hyödyntäminen on Polarnoden tekemisen selkäranka.

- Olemme olleet valmistelemassa, rahoittamassa ja rakentamassa yli miljardin euron investointeja tuuli- ja aurinkovoimaan Suomessa. Kun perustimme Ilmattaren 2011 ja aloitimme tuulivoimapuistojen kehittämisen, ei koko alaa ollut käytännössä olemassa Suomessa, ja osaajat tuotiin ulkomailta. Vastasimme osaltamme uusiutuvan energian arvoketjun luomisesta Suomeen, ja näemme tässä merkittäviä yhtäläisyyksiä datakeskustoimialan nykyiseen tilanteeseen – haluamme jälleen olla mukana vauhdittamassa toimialan kasvua. Verrattuna ulkomaisiin toimijoihin, jotka katsovat Suomea etäältä, meillä on konkreettista ja pitkäaikaista kokemusta siitä, miten hankkeiden etsiminen, kehitys ja rakentaminen saadaan optimoitua suomalaisessa toimintaympäristössä ja kotimaista osaamista hyödyntäen, Toivanen kommentoi.

Globaalin datakeskuskysynnän odotetaan jopa nelinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Kasvua ajavat erityisesti tekoäly ja digitalisaatio.