Puolet suomalaisista ei tiedä, mikä vaikutus hävikkisähköllä on ympäristöön

Energiapalveluyhtiö Väre Oy:n teettämän tutkimuksen mukaan 51 % suomalaisista ei tiedä, mikä vaikutus hävikkisähköllä on ympäristöön. 

Samassa tutkimuksessa selvisi 56 % suomalaisista kokevan, että hävikkiruoalla on ilmastoon isompi negatiivinen vaikutus kuin hävikkisähköllä. Näitä on toki suoraan vaikea verrata ilman hävikkiruoan tai hävikkisähkön tarkempia määriä. Varmaa on kuitenkin se, että kotitalouksien hävikkisähköllä on ympäristön kuormitukseen merkittäviä vaikutuksia. 

Mutta mitä se hävikkisähkö sitten on? Kuten hävikkiruoka myös hävikkisähkö on ympäristömme turhaa kuormitusta. Yksinkertaistaen, hävikkisähkö on sähkön tarpeetonta käyttöä.

Vaikka hävikkisähkö ei terminä välttämättä ole kaikille tuttu, yritetään sähköä säästää monessa suomalaisessa kodissa uutterasti. Tutkimukseen osallistuneista jopa 83 % kertoi kiinnittävänsä huomiota kotitalouden sähkönkulutukseen konkreettisilla teoilla. Viimeisen vuoden aikana 45 % miehistä ja 52 % naisista on vähentänyt turhaa sähkönkulutusta. Ruokahävikkiä puolestaan on vähentänyt 71 % naisista ja 61 % miehistä. 

- Sähkönsäästövinkkinä turhien valojen sammuttaminen on monelle jo lapsuudesta tuttua, mutta hävikkisähköä haaskaantuu suomalaisissa kodeissa eniten huoneilman ja veden liialliseen lämmitykseen. Tehokkain keino karsia omaa hävikkisähköään onkin näiden kahden tarkastelu, Väre Oy:n kehitysjohtaja Antti Martikainen toteaa. 

Turhan hävikkisähkön karsiminen tuo myös merkittäviä säästöjä sähkölaskun loppusummaan. Esimerkiksi vain asteen huonelämpötilaa laskemalla säästää 5 % lämmityskuluissa, ja puolen tunnin kuuma suihku vastaa kulutukseltaan 2 sähkösaunan lämmityskertaa. Lämmittely kannattaakin siis suihkun sijaan hoitaa mahdollisuuksien mukaan mieluummin saunassa.

Väreen teettämä tutkimus suomalaisten ilmastoa kuormittavista tottumuksista ja asenteista toteutettiin Norstatin kuluttajapaneelissa marraskuussa 2020 ja siihen vastasi 1015 suomalaista ikähaarukassa 18–69-vuotta. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

Lähde: Energiapalveluyhtiö Väreen tutkimus.