Sähkö- ja automaatioalan opiskelijoiden vahvuutena sähkö- ja työturvallisuusosaaminen

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut sähkö- ja automaatioalan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon tuottamaa osaamista ja pedagogista toimintaa. Arvioinnissa oli mukana kaikki 47 sähkö- ja automaatioalan tutkintoja järjestävää koulutuksen järjestäjää, ja arvosanatietoja oli käytettävissä lähes 6 400 opiskelijan osalta.

Arvioinnissa koulutuksen järjestäjät ja työelämän edustajat näkivät opiskelijoiden osaamisen keskeisinä vahvuuksina sähkö- ja työturvallisuusosaamisen, alan työmenetelmien hallinnan sekä yhteistyötaidot. Lisäksi perustutkinto-opiskelijoiden vahvuuksiksi arvioitiin etenkin digitaidot ja ammatti- ja erikoisammattitutkinto-opiskelijoiden vahvuuksiksi työelämätaidot. Kehitettävää nähtiin kaikkien opiskelijaryhmien teoriaosaamisessa sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinto-opiskelijoiden yrittäjyysosaamisessa.

- Näyttääkin siltä, että koulutuksen järjestäjät panostavat sähkö- ja työturvallisuuteen, sillä se nousi selkeäksi osaamisen vahvuudeksi, mikä on hyvä asia, kun toimitaan sähkö- ja automaatioalalla, toteaa johtava arviointiasiantuntija Paula Kilpeläinen.

Erityisesti perustutkinto-opiskelijoiden osaamisessa oli suurtakin vaihtelua esimerkiksi työmenetelmien hallinnassa sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoissa. Nämä taidot olivat keskeisiä vahvuuksia joillekin opiskelijoille, kun taas toisten taidoissa oli kehitettävää.

Arvosanoin tarkasteltuna osaaminen oli keskimäärin hyvällä tasolla, eikä arvosanoissa ollut merkittäviä eroja opiskelijan äidinkielen, koulutuksen järjestäjien sijainnin eikä opintojen suorituskielen perusteella. Koulutuksen järjestäjien välillä arvosanoissa oli kuitenkin melko suuria eroja. Erot osaamisessa näyttävät tasoittuvan iän ja työkokemuksen karttuessa sekä mahdollisen lisäkoulutuksen myötä, sillä kiitettävien arvosanojen osuus kasvoi ja tyydyttävien laski siirryttäessä nuorimmasta ikäluokasta vanhimpaan.

Koulutuksen järjestäjien pedagogisen toiminnan laatu oli keskimäärin hyvällä tasolla. Koulutuksen järjestäjien välillä oli kuitenkin suuriakin eroja kaikissa kolmessa arvioidussa tutkinnossa.  Pedagogisen toiminnan vahvuudet liittyivät opiskelijoiden yksilöllisten opintopolkujen toteutumiseen ja opintojen henkilökohtaistamiseen. Opiskelijoiden henkilökohtaisten osaamisen kehittämissuunnitelmien (HOKS) laadinnan ja päivittämisen vastuunjako toteutuu oppilaitoksissa hyvin, ja HOKSeja päivitetään yksilöllisten tarpeiden mukaan opintojen aikana. Työelämän edustajat osallistuvat kuitenkin vain vähän HOKSien laadintaan ja päivittämiseen työpaikkajaksojen ja näyttöjen suunnittelun osalta, vaikka työelämässä oppiminen ja näytöt tulisi suunnitella aina yhdessä opiskelijan, työelämän edustajan ja koulutuksen järjestäjän edustajan kanssa osana HOKSia.

Työpaikkaohjaajien ja opettajien osaamista on kehitettävä systemaattisemmin

Työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisen kehittäminen ei ole useinkaan systemaattista. Työpaikkaohjaajat työskentelevät usein pienyrityksissä, eikä oppilaitoksissa paikan päällä tapahtuva koulutus ole yleensä paras vaihtoehto heidän osaamisensa kehittämiselle. Heidän koulutukseensa on kuitenkin olemassa paljon materiaaleja ja käytäntöjä, joita on kehitetty useissa kansallisissa kehittämishankkeissa (esim. www.ohjaan.fi) viime vuosina.

Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto on hakijamääriltään erittäin suosittu tutkinto. Hakijamäärä on kasvanut paljon viime vuosina, ja vuoden 2022 yhteishaussa hakijamäärä ylitti reilusti 10 000 hakijan rajan.