Sähköisen liikenteen ratkaisuja tulisi soveltaa Suomessa yhä rohkeammin, VTT:n uusi tutkimusprofessori Mikko Pihlatie sanoo

Liikenne aiheuttaa neljänneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä. Vaikka liikenteen sähköistymisen mahdollistavat teknologiat ovat kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana nopeasti, ratkaisujen soveltamisessa on vielä paljon tehtävää.  Pihlatie muistuttaa, että vihreä siirtymä on Suomelle valtava mahdollisuus myös liikenteen saralla.

”Suomen kansallisena kilpailutekijänä voi tulevaisuudessa hyvin olla halpa uusiutuva sähkö, ja sen joustava suora käyttö niin liikenteessä, teollisuudessa kuin myös rakennetussa ympäristössä. Liikenteen alalla sähköistymisen ja älykkään latauksen kautta saatava jousto sektori-integraatiossa voi tuoda meille erittäin suuren mittaluokan kilpailuetua. Teollisten investointien puolella Suomeen kannattaa tavoitella laajaa investointiaaltoa jo kolmella osa-alueella: uusiutuvan energian tuotannossa sekä akkuarvoketjun ja vetyarvoketjun investoinneissa.”

VTT:n liikennetutkimuksen johtaja Ari Aalto muistuttaa, että liikenteessä tulee ottaa vahvemmin käyttöön myös tuonnista riippumattomia ja huoltovarmuutta lisääviä energiaratkaisuja.

”Henkilö- ja pakettiautoissa sekä kaupunkiliikenteen busseissa sähköistyminen on jo hyvässä vauhdissa, mutta työkoneissa, raskaan liikenteen rahtiajoneuvoissa, meriliikenteessä ja ilmailussa vasta alussa. Sähköisiä ajoneuvoja voidaan jatkossa hyödyntää myös kansallisen energiajärjestelmän kysyntäpiikkien tasaamisessa, ja nykyistä omavaraisempien ja kriisinkestävien ratkaisujen kehittelyssä. Ajoneuvojen akut voidaan valjastaa kaksisuuntaisella latauksella tarjoamaan joustavuutta koko energiajärjestelmälle”, Aalto kertoo.

Tutkimus tukee teollisuuden innovaatioita  

Pihlatie on työskennellyt VTT:llä pitkään tutkijana sekä tiiminvetäjänä energiateknologioiden ja niiden soveltamisen parissa. Tätä ennen hän oli tutkijana Tanskan teknillisessä korkeakoulussa DTU:ssa, ja vuonna 2010 Pihlatie oli mukana käynnistämässä kansallista soveltavaa akkututkimusta.
  
VTT:n sähköisen liikenteen tutkimuksen tavoitteena on tukea liikenteen vihreää siirtymää luoden uusia innovaatioita ja soveltaen niitä käyttöön. Sähköisen liikenteen tutkimuksessa Pihlatie peräänkuuluttaa tutkimuksen ja teollisuuden välistä yhteistyötä.

”Innovaatioiden teollistamisen kannalta on oleellista, että huippututkimus yhdistyy riittävän varhaisessa vaiheessa sopiviin kumppaneihin. Näin voimme huomioida loppukäyttäjien tarpeet ja vaatimukset jo innovaatioiden kehitysvaiheessa. Jos haluamme vaikuttaa laajasti, meidän pitää pystyä luomaan eri osapuolet yhdistäviä ekosysteemejä ainakin Euroopan tasolla”, Pihlatie sanoo. 

”Vaaditaan laaja-alaista osaamista ja järjestelmällistä innovointia, jotta voimme nähdä sähköisten ratkaisujen yleistyvän liikenteessä. Mikko Pihlatie on toiminut sähköistyvän liikenteen tutkimuksessa ansiokkaasti pitkään, ja hän vahvistaa VTT:n roolia alan innovoijana niin kansallisesti kuin myös kansainvälisesti”, Aalto sanoo.

Kaupungeilla mahdollisuus toimia suunnannäyttäjinä  

Sähköisen liikenteen tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Pihlatie pohtii, mihin saakka raskaimmat ja pitkän matkan maantiekuljetukset, liikkuvat työkoneet tai vesi- ja lentoliikenne voidaan sähköistää.

”Mikä rooli vedyllä on? Miten voimme varmistaa akkujen ja sähköajoneuvojen suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja turvallisuuden? Toivon tutkimusprofessorina voivani vastata näihinkin kysymyksiin, ja näkeväni ratkaisujen entistä rohkeampaa soveltamista käytännössä. Kehitämme VTT:llä parhaillaan esimerkiksi sähköajoneuvojen energian- ja lämmönhallintaa, halpoja kaksisuuntaisia käyttäjälähtöisiä latauslaitteita sekä suuren tehon pikalatausta raskaisiin ajoneuvosovelluksiin”, Pihlatie kertoo.

Hän muistuttaa, että liikenteen vihreää ja digitaalista siirtymää on tärkeää tukea myös yhteiskunnallisesti ja linjata käytössä olevat ohjauskeinot verotuksen ja erilaisten tukimekanismien osalta.

”Erityisen tärkeää tämä on sellaisilla liikenteen alueilla, joilla muutos on vasta alussa. Myös kaupungeilla voisi olla nykyistä suurempi rooli suunnannäyttäjänä. Ne voivat ottaa vaihtoehtoisen energia- ja latausinfran huomioon maankäytön suunnittelussa ja vaatia, että ainakin julkisesti hankituissa palveluissa käytetään nollapäästöisiä ajoneuvoja.”