Sähkön vuosi 2024: päästöt vähenivät 25 %, hinta palautui normaalitasolle, sähkön tuotannossa uusia ennätyksiä

Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat edelleen vuoden 2024 aikana. Puhtaan sähkön osuus oli 95 % tuotetusta sähköstä, ilmenee Energiateollisuus ry:n sähkön vuositilastoista. Päästöt ovat vähentyneet noin kymmenesosaan vuoden 2010 tasosta. Vuodesta 2018 lähtien päästöjen vähenemä on edennyt hyvin tasaisesti kohti nykyistä, alhaista tasoa.

Suurin tuotantomuoto oli edelleen ydinvoima, jolla tuotettiin 39 % sähköstä. Tuulivoima ohitti ensimmäistä kertaa vesivoiman toiseksi suurimpana tuotantomuotona. Tuulella tuotettiin 25 % sähköstä, vedellä vastaavasti 18 %. Tuotantomuotojen häntäpäässä tapahtui myös muutoksia. Aurinkovoiman osuus kohosi lähes puoleentoista prosenttiin. Fossiilisten polttoaineiden käyttö jäi vähäiseksi. Kaasulla, hiilellä ja öljyllä tuotettiin yhteensä 2,7 % sähköstä, lähinnä kylmimpinä pakkaspäivinä lämmöntuotannon sivutuotteena.

Sähköntuotannon päästöt olivat 1,9 Mt hiilidioksidia. Tätä voi verrata esimerkiksi tieliikenteen (lähes 9 Mt), teollisuuden (10 Mt) tai maatalouden (6 Mt) kasvihuonekaasupäästöihin. Takavuosina sähköntuotanto oli selvästi suurin päästölähde, mutta ei enää.

- Olimme takavuosina merkittävä päästöjen lähde, mutta nyt roolimme on muuttunut päästöjen vähentämisen mahdollistajaksi, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Odotamme, että sähkön päästöt jatkavat laskuaan tänäkin vuonna. Päästöttömällä sähköllä saadaan muutkin sektorit puhtaiksi, ja uusia investointeja Suomeen, Leskelä jatkaa.

Sähköntuotannossa tehtiin uusia ennätyksiä vuoden 2024 aikana. Sähköntuotannon ennätys 14 369 megawattia syntyi tammikuun 26. päivän aikana. Tuulivoiman tuotantoennätys 6 922 megawattia kirjattiin marraskuun 20., ja aurinkovoiman 783 megawattia kesäkuun 27. päivä.

Ydinvoiman tuotanto väheni verrattuna edelliseen vuoteen. Vuonna 2023 ydinvoimalla tuotettiin 42 % Suomessa tuotetusta sähköstä, viime vuonna 39 %. Lasku johtuu pääosin pitkistä vuosihuolloista. Toinen taustatekijä oli halpa sähkö, ydinvoimaa ei ajettu täydellä teholla koko vuotta.

Tuulivoiman rakentamisessa vuosi 2024 oli historian toiseksi vilkkain, sen kapasiteetti kasvoi 20 % ja on nyt 8 358 megawattia. Vesivoimaa tuotettiin hieman vähemmän kuin edellisenä vuotena, johtuen lähinnä säistä. Yhdistetyn kaukolämmön ja sähköntuotannon määrä jatkoi laskuaan, se on nyt puolittunut kuluneen viiden vuoden aikana reiluun viiteen terawattituntiin. Kokonaisuudessaan lämpövoiman tuotanto laski 13,4 % edellisestä vuodesta.

- Sähköntuotannon painopisteen muutos kaupungeista rannikoille on iso muutos, joka koettelee siirtokapasiteetin rajoja ja samalla tekee osasta kuntayhtiöistä yhä leimallisemmin infra- ja lämpöyhtiöitä, Leskelä toteaa. – Verkkoinvestoinnit ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan paitsi kaupunkien sähkönkäyttäjien, myös vihreän siirtymän mahdollistamien investointien näkökulmasta, Leskelä jatkaa.

Sähkön kulutus nousi 3,4 % edellisestä vuodesta, jolloin korkeat hinnat jossain määrin maltillistivat sähkön käyttöä. Sähkön kulutuksen kasvu painottuu muuhun kuin teolliseen kulutukseen.

Teollisen kulutuksen jakaumassa on tapahtunut muutoksia. Metsäteollisuuden kulutus on noussut 2,8 %, muun teollisuuden laskenut. Suurin laskija on kemianteollisuus (-2,5 %), jota Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat muutokset ovat kuormittaneet, sekä metallinjalostus, jonka kansainvälinen kysyntä on laskenut.

Muuta kuin teollista kulutusta nostavat lämpölaitoksissa yleistyneet sähkökattilat ja datakeskusten sähkönkäyttö. Liikenteen sähköistyminenkin vaikuttaa hieman. Täyssähköisiä henkilöautoja on liikenteessä noin 118 000 ja ladattavia hybridihenkilöautoja noin 167 000. Määrä kasvoi vajaalla kolmanneksella vuoden 2024 aikana. Niiden yhteenlaskettu kulutus oli noin 0,8 TWh, eli prosentti Suomen sähkönkulutuksesta.

Sähkön hinta vaikutti myös kulutukseen. Tukkusähkön keskihinta oli 46 euroa megawatilta, eli 4,6 senttiä kilowattitunnilta ilman veroja ja sähkön myyjien kuluja. Suomalaisen sähkön hinta laski pitkäaikaisen keskiarvon tuntumaan ja oli kolmanneksi halvinta Euroopassa Ruotsin ja Norjan jälkeen. Vuonna 2022 sähkö oli yli kolme kertaa kalliimpaa. Korkeimmat hinnat nähtiin tammikuussa, kaikkien aikojen hintaennätys syntyi 5. 1. illalla, jolloin verollinen kilowattitunti maksoi korkeimmillaan 2,35 euroa. Jopa 15 prosenttia sähköllä lämmittävän pörssisähköasiakkaan koko vuoden sähkölaskusta saattoi muodostua tammikuun ensimmäisen viikon hintapiikin aikana. Tuulivoiman osuuden kasvaminen on lisännyt sähkön hintavaihteluita. Negatiivisia tai nollahintaisia tunteja oli yhteensä 900, kun niitä ei vuonna 2019 ollut vielä lainkaan.

Sähkön nettotuonti kasvoi verrattuna edelliseen vuoteen, mutta on edelleen merkittävästi alemmalla tasolla kuin energiakriisiä edeltävinä aikoina. Sähköä liikkui rajojen yli vähemmän kuin edellisenä vuotena. Tuonti väheni 10 % ja vienti 30 %. Pohjoismaista tuotiin sähköä vähemmän kuin aikaisemmin. Vienti Viroon väheni 44 % jo ennen Estlink 2 -kaapelin joulun pyhinä tapahtunutta katkeamista, sillä sama kaapeli oli pois käytöstä myös tammikuusta heinäkuuhun vikaantumisen takia. Suomi oli edelleen sähkön nettotuoja. Nettotuonnin osuus oli 3,8 % vuonna 2024 kulutetusta sähköstä.  

- Sääriippuvaisen tuotannon kasvaessa siirtoyhteydet naapurimaihin tulevat yhä tärkeämmiksi, joten Estlink 2 -kaapelin katkaisu on hyvin vakava asia erityisesti Viron, mutta myös oman sähköjärjestelmämme kannalta, Leskelä toteaa. Sähköverkkoinvestointien rooli korostuu kokonaisuudessaan lähivuosina. – Muuten järjestelmämme on erinomaisessa kunnossa, ja tuotantoa saadaan nopeasti lisää, kunhan tulee kysyntää. Energiajärjestelmänsä puolesta tulevan talouskasvun eväät ovat kunnossa, Leskelä jatkaa.