Kuluttaja ei näe datan käytön lisääntymisen vaikutuksia energiankulutukseen – ympäristövaikutuksista vasta pieniä tiedonmurusia

Sitran rahoittama Etlan ja Aalto-yliopiston tutkimus tarjoaa uutta tietoa informaatiosektorin sähkön- ja energiankulutuksesta saatavilla olevasta datasta Suomessa ja Euroopassa. Suomalaisten kuluttajien datan käyttö kasvaa voimakkaasti, mutta sen ympäristövaikutuksia ei nykytiedoilla voida kattavasti arvioida.

Sitran ja Suomen Akatemian rahoittamasta Etlan ja Aalto-yliopiston tutkimuksesta käy ilmi, että informaatiosektorin sähkönkäyttö on kasvussa Suomessa. ICT-sektorin sähkönkulutus kasvoi Suomessa lähes 14 prosenttia vuosina 2011‒2017. Kasvua selittää internetliikenteen määrän lisääntyminen: sekä kuluttajat että teollisuus hyödyntävät yhä enemmän digitaalisia palveluita.

Internetliikenteen määrä Suomen verkoissa kasvoi vuosina 2011‒2017 keskimäärin 43 prosenttia vuosittain. Tämä tarkoittaa liikenteen määrän lähes yhdeksänkertaistumista tarkastelujakson aikana. Mobiilidatan käyttö kasvoi vieläkin nopeammin: keskimäärin: 72 prosenttia vuosittain, mikä vastaa liikenteen määrän 25-kertaistumista. Mobiilidatan määrän arvioidaan kasvaneen verrokkimaita nopeammin ainakin kahdesta syystä: kuluttajille on tarjolla rajattomia dataliittymiä ja Suomella on vahva rooli mobiiliteknologioiden kehittäjänä.

Datan käytön kasvu ei kuitenkaan näy kuluttajan sähkölaskussa. Vaikka mobiilidatan käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti, kuluttajien sähkölaitteiden sähkönkulutuksen vuosittainen kasvu vuosina 2011‒2017 on ollut vain 2,4 prosenttia. Tutkimuksessa kuluttajien sähkölaitteista tarkasteltiin mm. puhelimia, televisioita ja tietokoneita, mutta ei valaistusta, lämmitystä ja saunoja.

Suomessa kuluttajan käyttämän suoratoistopalvelun energiankulutus voi olla ulkoistettu toisella puolella maailmaa sijaitsevaan datakeskukseen, jonka energiankulutuksesta ei ole julkista tietoa saatavilla. Näin energiankulutus voi ohjautua maahan, jossa sähköntuotanto aiheuttaa enemmän päästöjä kuin Suomessa.

”Tutkimustiedon valossa on selvää, että isossa kuvassa datan käytön merkittävä kasvu tarkoittaa myös energiankulutuksen kasvua. Olemassa olevaa dataa katsomalla esimerkiksi suomalaisen kuluttajan datankäytön energiankulutusta on kuitenkin erittäin vaikea arvioida, ja vain pieni osa kulutuksesta näkyy Suomen ICT-sektorin tilastoissa”, kertoo Etlan johtava tutkija Timo Seppälä.

Tutkimuksessa todetaan datan käytön kasvuvauhdin hidastuneen vuoden 2017 jälkeen. Vuosina 2018‒2019 datankäyttö kasvoi 20 prosenttia vuosittain. Mobiilidatan ja kiinteän verkon käyttö kasvoi yhtä nopeasti.

Informaatiosektorin sähkön- ja energiankulutuksesta tarvitaan lisää ajantasaista tietoa

Tutkimuksessa kartoitettiin, millaista dataa informaatiosektorin sähkön- ja energiankulutuksesta on tarjolla. Vastoin aiempaa käsitystä Tilastokeskuksen ja Eurostatin aineistot tarjoavat melko kattavasti maakohtaista tietoa informaatiosektorin energian- ja sähkökulutuksesta.

Digitalisaation ympäristövaikutusten selvittämiseksi datassa on kuitenkin merkittäviä puutteita. Iso osa digitaalisten palveluiden käytöstä ei luokituksissa kirjaudu informaatiosektorille, vaan muille digitaalisia ratkaisuja hyödyntäville toimialoille. Dataa energiankulutuksesta ei kerätä ajantasaisesti: tällä hetkellä viimeisimmät saatavilla olevat tiedot ovat vuodelta 2017. Lisäksi sekä julkisista että yksityisistä datakeskuksista on saatavilla rajallisesti tietoa ja tunnuslukuja.

“Digitalisaatio voi auttaa kestävyyskriisin ratkaisemisessa ja vauhdittaa kiertotaloutta, mutta kääntöpuolena on kasvava energian ja materiaalien kulutus. Yhteiskunta digitalisoituu valtavaa vauhtia ja meidän pitää pystyä ohjaamaan kehitystä haluamaamme suuntaan. Tähän tarvitaan tietoa siitä, missä sektorin sähkön- ja energiankulutuksen osalta nyt mennään”, kertoo Sitran kiertotalousasiantuntija Lotta Toivonen.

Tutkimuksessa esitetäänkin, että yritysten ja valtioiden lukuja tarkastelemalla ei saada riittävää kuvaa informaatiosektorin energian- ja sähkönkulutuksesta, hiilineutraalisuudesta ja muusta resurssien käytöstä. Toimitus- ja arvoketjut levittyvät ympäri maailman ja esimerkiksi Suomessa tapahtuva datankäyttö voi kuluttaa vain hyvin vähän energiaa Suomessa.

Tarkastelemalla toimitus ja arvoketjuja voidaan ymmärtää paremmin yritysten ja valtioiden resurssien käyttöä sekä toimialan hiilineutraalisuutta. Tällainen tarkastelu auttaa myös ymmärtämään, kuinka paljon kuluttajien sähkön- ja energiankulutuksesta on ulkoistettu Suomen rajojen ulkopuolelle.