Sähkönmyyjät anovat valtiolta armoa

Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys uusista sähkötuista. Kertaluonteisen, automaattisesti tehtävän sähköhyvityksen tarkoitus on auttaa kuluttajia noin neljän talvikuukauden laskujen maksussa. Lisämaksuaikoja taas voisivat pyytää myös yritykset: kuluttajat saisivat lisäaikaa 120 päiväksi ja elinkeinonharjoittajat 60 päiväksi.

Lakiesityksen mukaan hyvitys jaetaan kahteen erään. Ensimmäinen on hieman yksinkertaisempi: marras- ja joulukuun maksukertymistä hyvitetään tietty osuus. Mutta toinen on nyt esitetyn mukaan erittäin vaikea toteuttaa: hyvitys perustuisi marras- ja joulukuun kulutukseen, mutta tammikuun hintaan.

- Pidämme aiheellisena, että valtio tukee kotitalouksia, koska sähkölaskut ovat kohonneet huomattavan monille varsin suuriksi käytettävissä oleviin tuloihin nähden, sanoo Energiateollisuuden markkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.

Salomaan mukaan sähköhyvitysten toteutus vaatii kuitenkin paljon tietojärjestelmätyötä ja vie aikaa, jo pelkkien erilaisten laskutusrytmien takia. 

- Monille sähkömyyjille tämä todennäköisesti tarkoittaa sitä, että hyvitykset näkyvät asiakkaiden laskuilla pitkin loppukevättä ja kesää, joissain tapauksissa syksyäkin, Salomaa sanoo.

Hallituksen esityksen ongelmallisuus johtuu siitä, että sähkönmyyjiä vaaditaan yhdistämään asiakkaiden marras-joulukuun kulutus ja tammikuun sähkön hinta. Tässä muodossa sähköhyvityksen toteutus ja avun perillemeno viivästyy monissa tapauksissa useilla kuukausilla.

- Mielestämme eduskunnan tulisi nopeuttaa sähköhyvityksen toteutusta niin, että myös toinen maksatuserä perustuisi saman ajanjakson, esimerkiksi tammikuun, kulutukseen ja hintaan. Apua halutaan asiakkaille nopeasti, Salomaa sanoo.

Valtion varojen käytön ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta olisi parempi, että tukea voitaisiin kohdentaa sitä eniten tarvitseville. Kun tähän ei ole ollut välineitä julkisen vallan organisaatioilla ja päättäjät ovat halunneet tuen näkyvän sähkölaskuilla, tehtävä on annettu sähkönmyyjille. Näin ollen tukea ei voida kohdentaa esimerkiksi käytettävissä olevien tulojen perusteella.

Useille sadoille tuhansille, jopa miljoonalle asiakkaalle toimitettava hyvitys vaatii suuria tietojärjestelmämuutoksia; työtä, johon ei osaavia tekijöitä ole riittävästi. Tietojärjestelmille muutenkin vaikean tehtävän vaikeuskerroin kasvaa erityisesti silloin, kun asiakas on tällä jaksolla vaihtanut sähkönmyyjää tai muuttanut ja kulutustietoja pitäisi siirtää toiselle myyjälle.

- Energiakriisi ei ole päättynyt. Uudet tuet eivät saa vähentää kannusteita säästää sähköä, erityisesti ajankohdilta, jolloin sähkön riittävyys voi olla uhattuna, Salomaa muistuttaa.

Hallituksen esityksen toinen ongelmallinen kohta on ehdotettu lisämaksuaika, joka voi johtaa isoihin luottotappioihin. Energiateollisuus edellyttää, että ne korvataan sähkönmyyjille.

Lisämaksuaikaa voivat hyödyntää esimerkiksi yritysasiakkaat, joilla on jo valmiiksi taloudellisia vaikeuksia.

- Lakisääteinen, matalakorkoinen, vakuudeton ja ilman luottokelpoisuustarkastelua pelkän pyynnön pohjalta myönnettävä velka, vaikka vain kahdeksi kuukaudeksi, voi olla houkutteleva hätärahoituskeino. Luottotappioiden vaara kuitenkin lisääntyy, kun normaalia luottoharkintaa ja perintää ei voida tehdä. Tästä syystä valtion pitäisi korvata sähkönmyyjille ainakin isot, lisämaksuajan takia kasvavat luottotappiotilanteet, Salomaa sanoo.