Sähkötekniikan korkeakoulun vuoden alumni 2022 Pekka Tiitinen: Sähköala mahdollistaa monipuoliset uramahdollisuudet

Suomen ABB:n toimitusjohtaja, Teknillisen korkeakoulun sähköosastolta vuonna 1990 valmistunut Pekka Tiitinen muistelee mielellään Otaniemen neljää opiskeluvuotta. Opinnot Aalto-yliopistoa edeltävässä TKK:ssa suuntautuivat sähkövoimatekniikkaan syventyen sähkökäyttöihin, sekä säätötekniikkaan ja robotiikkaan.

”Sähkötekniikka yhdistää eri toimijoita. ABB:n kaltaisia yrityksiä, jossa päätekijänä on sähkö, on melko harvassa, mutta asiakaskuntaa on laajasti aina sellutehtaista, kaivoksista ja laivoista sairaaloihin. Sähköä opiskelemalla uramahdollisuudet ovat laajat, sillä sähkö liittyy moneen asiaan”, hän sanoo.

Sähköalalla on merkittävä rooli maailmassa, jossa ilmastonmuutos vaatii toimia meiltä kaikilta. Tiitinen muistuttaa, että tänä päivänä kaikkien täytyy ymmärtää myös kestävän liiketoiminnan merkitys.

Yli 100 maassa toimiva ABB haluaa kannustaa esimerkillään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämpään liiketoimintaan.

”Toteutamme ABB:llä vuoteen 2030 ulottuvaa kestävän kehityksen strategiaa, jolla kehitämme omaa toimintaamme ja autamme ratkaisuillamme ja asiantuntemuksellamme asiakkaitamme. Tavoitteena on vähentää asiakkaiden vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä yli 100 megatonnia, mikä vastaa 30 miljoonan polttomoottoriauton vuosittaisia päästöjä”, Tiitinen kertoo.

ABB:n johtavat teknologiat ja niihin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö ovatkin keskiössä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävissä maailmanlaajuisissa toimissa.

”Jotta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä, maailman pitää sähköistyä. Sähkön kulutuksen jatkuvasti kasvaessa tarvitaan älykkäämpiä, energiatehokkaampia ja kustannustehokkaampia ratkaisuja”, Tiitinen painottaa.

”Sähkötekniikkaa tarvitaan tällä hetkellä niin koko Eurooppaa koskevan energiakriisin ratkaisuun kuin vihreään siirtymään koko maailmassa. Sen osaajille riittää töitä, ja samalla työ on todella merkityksellistä koko planeettaamme ajatellen”, painottaa Tiitinen, jolla on hyvä näköala tutkimustoimintaan myös VTT:n hallituksen puheenjohtajuuden kautta.

Maailma tutuksi

”Opinnot Otaniemessä menivät nopeasti. Opiskeluaikojen harjoittelujaksot erilaisissa yrityksissä raskaasta prosessiteollisuudesta elintarviketeollisuuteen, samoin kuin asennus- ja suunnittelutehtävistä opetustehtäviin, antoivat ja opettivat paljon opintojen rinnalla. Kolmannen kesän olin Yhdysvalloissa harjoittelijana ja koko viimeisen opiskeluvuoteni olin säätötekniikan laskuharjoitusten ja tehoelektroniikan labrojen assistenttina. Nämä asiat opin Otaniemessä varsin perusteellisesti”, hän muistelee.

Diplomityön jälkeen Tiitinen siirtyi ABB:lle taajuusmuuttajien tuotekehitykseen. Siitä ura eteni liiketoiminnan johtotehtäviin aina divisioonajohtoon ja koko ABB-konsernin johtoryhmän jäseneksi saakka. Zürichin-vuosien jälkeen viimeiset kuusi vuotta Tiitinen on toiminut Suomen ABB:n toimitusjohtajana. Hän vastaa myös Motion-liiketoiminta-alueen Pohjois-Euroopan myynnistä.

”Työssäni olen nähnyt paljon maailmaa ja oppinut tuntemaan ihmisiä ympäri maailman, mikä on varmasti työni yksi antoisimpia puolia. Lisäksi urani alussa yksi mieleenpainuvimmista hetkistä oli vuonna 1994 DTC-taajuusmuuntajateknologian lanseeraustilaisuus Lontoossa”, hän sanoo.

Hän pitää tärkeimpänä asiana työssään sitä, mitä saa aikaiseksi, ja erityisesti johtamisessa täytyy saada ihmiset ja organisaatio onnistumaan.

”Aalto-yliopisto on erinomainen paikka opiskelijalle yhdistää monialaisia opintoja. Tätä kannattaa hyödyntää, sillä ne auttavat työelämässä. Opintojen aikana kannattaa myös panostaa hyvään osaamispohjaan ja tutustua yrityselämään monipuolisesti”, hän sanoo.

Tiivistä yhteistyötä ABB:n ja Aallon välillä

Aallon ja ABB:n yhteistyöllä on 130 vuoden historia. Tiitisen johdolla yhteistyötä on tiivistetty erityisesti lisäämällä tohtorikoulutusten määrää. Yhteistyön keskeisin aihepiiri on ollut sähkökäyttöjen ja verkkosuuntaajien säätö. Yhteistyötä on tehty myös esimerkiksi laivojen komentosiltojen ja energiaratkaisujen kehityksessä sekä sähkökäyttöjen digitaalisten kaksosten, tehoelektroniikan, sähköverkkojen, prosessiautomaation, tekoälyn ja koneoppimisen alueilla.

Aallon opiskelijat tekevät ABB:lle vuosittain kymmeniä maisteritutkinnon lopputöitä ja tohtorintutkintoja. ABB on myös merkittävä Aallon opiskelijoiden ja alumnien työnantaja.

Pekka Tiitiselle luovutettiin Sähkötekniikan korkeakoulun vuoden alumnin palkinto lauantaina 29.10.2022 AlumniWeekend-seminaarissa Otaniemessä. Dekaani Jyri Hämäläinen perustelee valintaa: ”ABB on yksi Aallon strategisista kumppaneista, ja Pekka on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä Aallon ja ABB:n välistä yhteistyötä ja tuonut siihen mukaan konkreettisia askeleita. Tutkimusyhteistyö ABB:n kanssa on kattavaa ja monialaista ja koskee nykyään kaikkia Aallon kuutta korkeakoulua. Pekassa asuu edelleen teekkari ja halu olla auttamassa Aaltoa ja sen opiskelijoita menestymään.”

”Kiitän lämpimästi tästä kunnianosoituksesta. Menestys vaatii asiakkaiden tarpeiden ymmärtämistä, tutkimusta ja tuotekehitystä sekä yliopistoyhteistyötä. Viimeiset kuusi vuotta Suomen ABB:n johtajana olen halunnut panostaa entistäkin tiiviimpään yhteistyöhön Aallon kanssa. Se on ollut hedelmällistä, mikä on tärkeää sekä ABB:lle että minulle henkilökohtaisesti”, vuoden alumni Pekka Tiitinen sanoo.

Tiitinen muistuttaa, että korkean hyötysuhteen moottoreilla ja niitä ohjaavilla taajuusmuuttajilla on valtava merkitys maailman tulevaisuuden kannalta. Kun 45 prosenttia maailman sähköstä käytetään teollisuuden ja rakennusten moottoreiden käyttövoimana, energiatehokkuuden parantaminen on olennainen strategia Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan energiatehokkuudella voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä yli 40 prosenttia seuraavien 20 vuoden aikana, ja puolet tästä vähennyksestä tulee teollisuudesta.

”Energiatehokkuuden lisääminen on yksi vaikuttavimmista keinoista hillitä ilmastonmuutosta. Sillä on merkitystä myös yritysten toiminnan vastuullisuusvaatimusten kasvaessa, samalla kun yritykset etsivät mahdollisuuksia hillitä nousevia energiakustannuksia.”