Sähköverkon joustamattomuus voi hidastaa energiamurrosta Euroopassa

Joustamattomuus korostuu vuoden 2023 Energy Transition Readiness Index -raportissa (energiamurroksen valmiusindeksi, ETRI), jonka on tuottanut Association for Renewable Energy and Clean Technology (REA). Raportin ovat rahoittaneet globaali energianhallintayhtiö Eaton ja kestävään kehitykseen perustuva infrastruktuuri- ja pääomasijoitusyritys Foresight Group.

”Sähköverkon joustavuus tarkoittaa sähkömarkkinoiden mahdollisuutta käyttää erilaisia energialähteitä. Kun joustavuus on puutteellista, voi syntyä ongelmia, kuten sähkökatkoksia tai ylikuormitustiloja. Nämä ongelmat voidaan ratkaista esimerkiksi uusiutuvilla energialähteillä ja energian varastoinnilla, joka vakauttaa sähköverkon kuormitusta. Näin voidaan taata kohtuuhintainen sähkö ja sen toimitusvarmuus”, sanoo Eatonin Suomen maajohtaja Lauri Tuomaala.

Hiilen ja kaasun tuotannon vähentyessä kansallisten sähköverkkojen on eri keinoin tasapainotettava esimerkiksi sään mukaan vaihtelevasta tuulienergiantuotannosta ja jatkuvasti vaihtelevasta energiankulutuksesta syntyvä epätasapaino. Joustavuus on välttämätöntä verkon vakauttamiseksi, ja ainoa tapa, jolla maat voivat saavuttaa korkean joustavuuden, on rohkaista yksityistä sektoria investoimaan kysyntäpuolen vastatoimiin, kuten energian varastointiin.

ETRI-raportti vertaa 14 kansallisen sähkömarkkinan valmiutta siirtyä pois fossiilisista polttoaineista ja tutkii muun muassa joustavuuden puutetta kunkin maan uusiutuvan energian tuotannon tavoitteen ja siihen liittyvän joustavuuden tarpeen välillä vuoteen 2030 mennessä.

Suomi hyvissä asemissa

Raportin perusteella vain Suomi, Norja ja Ruotsi näyttävät pystyvän kaventamaan joustamattomuuden kuilua helposti. Näiden kolmen maan kuilu on pienempi osittain vesivoiman ansiosta, mutta myös siksi, että joustavuusmarkkinat ovat hyvin vakiintuneet. Saksa ja Iso-Britannia kohtaavat suurimman joustavuuden puutteen vuoteen 2030 mennessä, ja myös Tanska, Kreikka, Irlanti, Alankomaat ja Espanja ovat haastavassa tilanteessa.

Suomi sijoittui tutkimuksessa joko kärkeen tai aivan kärjen tuntumaan monessa kategoriassa. Suomi sai kaikkein korkeimmat pisteet, kun arvioitiin sähköverkon teknistä ja toiminnallista valmiutta uusien hajautettujen joustavuuspalvelujen käyttöönottoon.

Suomi osoittautui tutkimuksessa ykköseksi myös uusien lämpöpumppuasennusten määrässä vuonna 2022. Naapurimaat Norja ja Ruotsi seurasivat kakkos- ja kolmossijoilla. Lämpöpumppujen kokonaismäärässä tuhatta kotitaloutta kohden Suomi, Ruotsi ja Norja muodostivat myös kolmen kärjen.

Suomi oli yhdessä Tanskan kanssa kärkisijalla, kun arvioitiin yleistä asennetta energiamurrokseen. Kaiken kaikkiaan energiamurroksella on sosiaalinen ja ekonominen hyväksyntä maissa, jotka sijoittuivat tutkimuksessa hyvin. Huonoiten tarve energiamurrokselle on ymmärretty Puolassa ja Sveitsissä.

Kaiken kaikkiaan energiamurrosta analysoiva tutkimus summaa Suomen tilanteen hyväksi. Suomessa on selkeät tavoitteet ja suunnitelmat energiamurroksen varalle. Energiantuotanto tuottaa Suomessa verrattain vähän hiilidioksidipäästöjä, joten Suomella on vähemmän energiamurroshaasteita verrattuna muihin maihin. Lisäksi viime vuosien energiakriisi on vahvistanut Suomen päättäväisyyttä pyrkiä Venäjästä riippumattomaksi, mikä on johtanut uusiutuvien energialähteiden käytön kasvuun ja kiihtyneeseen siirtymään pois fossiilisista polttoaineista liikenteessä ja lämmityksessä.

“Yritysten innostus energiamurrokseen kasvaa, sillä ne ovat huolissaan hiilidioksidipäästöistä, energiaturvallisuudesta ja hintavaihtelusta. Onneksi Suomessa hallitus on löytänyt monia muita maita paremmat keinot houkutella yksityisiä yrityksiä investoimaan kysyntäpuolen joustavuuteen. Vakaus ja ennakoitavuus lisäävät sijoittajien luottamusta hankkeisiin, joilla on pitkät takaisinmaksuajat”, sanoo Tuomaala.

ETRI 2023 -kokonaisraportti on ladattavissa täältä.