Sähköverkon rakentamistavalla voidaan vähentää ja lyhentää sähkökatkoja – uudella älyllä sähköt palautetaan jopa sekunneissa

Sähkön toimitusvarmuus ei riipu vain energian saatavuudesta, vaan myös sähköverkon kunnosta ja jatkuvasta kehitystyöstä. Viime vuosina Carunansähköverkon kehitykseen on tullut paljon uudenlaista älyä, minkä ansiosta sähkökatkoja on aiempaa vähemmän, ja ne ovat myös kestoltaan lyhyempiä.  

Sähköverkon kaapelointi on ensisijainen tapa kehittää sähkön toimitusvarmuutta.  

”Iso osa verkon häiriötilanteista aiheutuu sääolosuhteista, minkä vuoksi rakentamistapaa on kehitetty määrätietoisesti yli kymmenen vuoden ajan. Sähköverkon kaapelointi tekee sähköverkosta säävarman, eivätkä esimerkiksi talven lumikuormat aiheuta kaapeleihin vikoja”, kertoo Carunan sähköverkkojohtaja Elina Lehtomäki. 

Tiheämmin asutuilla alueilla toimitusvarmuutta voidaan parantaa myös rengasverkoilla, joiden avulla mahdollinen vika voidaan kiertää ja sähkö jaellaan toista kautta. 

”Olemme myös lisänneet merkittävästi kaukokäyttökohteita. Kauko-ohjattavien erotinasemien ansiosta konttorillamme työskentelevät operaattorit pystyvät ottamaan sähköverkkoa uudelleen käyttöön pätkä kerrallaan. Sen ansiosta sähköt saadaan suurimmalle osalle asiakkaista nopeasti takaisin ja katkon vaikutus rajautuu jopa 2000 asiakkaasta muutamaan kymmeneen”, Lehtomäki kertoo. 

Älykkäät järjestelmät palauttavat sähköt jopa sekunneissa – uutta älyä pilotoidaan ensin pienelle alueelle 

Carunalla on parhaillaan pilotoinnissa kaksi uudenlaista älyä sähköverkon kehittämiseen: FLISR ja DLR. Molemmat innovaatiot helpottavat operaattoreiden työtä ja parantavat toimitusvarmuutta.  

”FLISR:n etuna on nopeus, sillä järjestelmä tekee sekunneissa arvion siitä, missä vika on. Sen jälkeen automatisoitu järjestelmä palauttaa automaattisesti asiakkaita takaisin sähkönjakelun piiriin. Tällä hetkellä FLISR-pilotti on käynnissä pienelle alueelle, mutta tavoitteena on saada se laajaan käyttöön vielä tämän vuoden aikana.”, Lehtomäki selventää. 

DLR:n avulla puolestaan voidaan hyödyntää sähköverkon kapasiteettia tehokkaammin.  

”Sähköverkkoon asennetaan lämpötilaa mittaavia mokkuloita. Jos mokkula havaitsee johdon kuumenemista, tehojen siirtoa rajoitetaan. Kun verkon tilanteesta saadaan järjestelmän avulla varma tieto, pystymme siirtämään enemmän sähköä kuin mitä perinteisesti käytetty laskennallinen malli mahdollistaa. Pystymme kuormittamaan verkkoa sopivissa olosuhteissa jopa 30 prosenttia aiempaa enemmän”, kertoo Lehtomäki. 

DLR:stä on hyötyä erityisesti Espoossa, sillä alueen suurjännitteisten johtojen nykyinen kapasiteetti alkaa olla huipussaan energiamurroksen ja sähkön tarpeen kasvun myötä. Tulevaisuudessa verkot vaativat myös uusia investointeja. 

Sähköverkon kehityksellä pyritään turvaamaan sähkönjakelu 

Sähköverkon rakentamistavan kehittämisellä ja uudella älyllä pyritään ennen kaikkea turvaamaan asiakkaiden sähkön saanti. 

”Käytännössä tavoittelemme sitä, että asiakkaamme voivat pitää sähkönjakelua itsestäänselvyytenä. Tämä tarkoittaa sitä, että vikojen on oltava lyhyitä ja hyvin poikkeuksellisia”, Lehtomäki korostaa. 

Verkkoa kehitetään Carunalla useissa eri kehityshankkeissa ja uusia innovaatioita skannataan jatkuvasti, sillä tavoitteena on viedä myös koko toimialan kehitystä eteenpäin. 

”Asiakkaatkin ovat huomanneet kehityksen ja olemme saaneet kiitosta. Kehitys näkyy erityisesti suurhäiriötilanteissa, kun sääolosuhteet koskevat enää vain pientä joukkoa ja saamme korjattua vikoja nopeasti – isolle osalle asiakkaista jopa muutamissa minuuteissa”, Lehtomäki iloitsee.