SSAB mukana fossiilivapaaseen teräkseen liittyvän osaamisen kehittämisessä

Terästuotannon muutos fossiilivapaaksi vaatii koko teräsvalmistusprosessin uudelleenajattelua ja tutkimusta. Fossiilivapaaseen terästuotantoon siirtyminen vaikuttaa laaja-alaisesti teräksen valmistusprosessiin: sulatus- ja valssausprosessiin, sivuvirtoihin sekä keskeisesti sähköenergian tuottamiseen ja käyttöön. Tutkimushankkeessa keskitytään ratkaisemaan mm. minimill-tyyppisen tuotantoprosessin yksityiskohtiin liittyviä avoimia kysymyksiä.

- Vaikka fossiilivapaan teräksen valmistusprosessit ovat periaatetasolla tunnettuja, on edessä edelleen lukuisia haasteita, jotka on ratkaistava ennen 2030-luvun alkua. Vuoden 2023 lopussa päättynyt FFS-hanke oli menestyksekäs, ja tuotti paljon uutta tietoa fossiilivapaan teräksen valmistusteknologioista, energiakysymyksistä ja kestävästä kehityksestä. Hanke suunniteltiin alun perin 2+2-vuotiseksi projektikokonaisuudeksi, ja nyt olemme käynnistäneet toisen vaiheen uudella konsortiolla, kertoo hankkeen vastaava johtaja, prosessikehityspäällikkö Jarmo Lilja SSAB:ltä.

Raaheen suunnitteilla olevan uuden minimill-teknologiaan perustuvan tuotannon myötä tutkimuksen painopistealueiksi SSAB:llä on määritelty ohutaihiovalu- ja suoravalssaustekniikka, kierrätysromuteräksen ja vetypelkistetyn rautasienen sähkösulatus valokaariuuneissa sekä sekundääristen materiaalien kierrätys ja hyödyntäminen. Päättyneen FFS-projektin tuloksena on löydetty uusia mahdollisuuksia esimerkiksi biohiilen käytössä kuonan kuohutukseen valokaariuunissa.

FFS2-konsortio koostuu kymmenestä yrityksestä ja kolmesta tutkimuslaitoksesta. Tutkimuslaitokset ovat Oulun yliopisto, VTT ja Åbo Akademi. Hanketta rahoittaa Business Finland, ja sitä koordinoi ympäristökonsultointiyritys Macon Oy.

Terästeollisuuden vaikutus Suomen talouteen on merkittävä. Terästeollisuus työllistää suoraan ja epäsuorasti 27 000 ihmistä Suomessa. Terästeollisuus on myös suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja, vastaten noin 7 %:sta Suomen kokonaispäästöistä. FFS2-hanke on erittäin merkittävä terästeollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi samalla, kun terästeollisuuden hiilidioksidipäästöjä vähennetään.