Siirtymä pois vakaiden hintojen fossiilitaloudesta on ollut odotettuakin nopeampaa aiheuttaen suuria hinnanvaihteluita, joihin markkina ja kulutus ei ole vielä ehtinyt sopeutua. Säädelty hinta ei ratkaise ongelmaa, sillä se ei lisää tuotantoa tyyninä päivinä. Tuulisina päivinä sähkö on puolestaan erittäin edullista, mikä tekee Suomen sähkömarkkinoista puhtaat ja keskimäärin edulliset. Kasvanut volatiilisuus on olennainen osa ja samalla kannustin kohti puhdasta siirtymää.

- Regulaation sijasta oikea lääke hintojen suurelle vaihtelulle on ylös ja alas säätyvän joustomarkkinan kehittyminen. Olemme tämän siirtymän kivuliaassa alkuvaiheessa, mutta kehitys on jo nyt voimakkaasti oikean suuntainen, ja tapahtuu markkinaehtoisesti. Hintojen vaihtelu kannustaa markkinoiden toimintakyvyn kannalta täysin välttämättömän joustokyvyn rakentumiseen, joka tulee tasoittamaan hinnan vaihteluita, toteaa Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka. 

Jouston määrä tulee lisääntymään sähkö- ja lämpövarastojen sekä sähköasiakkaiden ja teollisuuden kulutuksen sekä kaupunkien kaukolämpöjärjestelmien jouston myötä. Myös joustoratkaisuiden tulisi antaa syntyä markkinaehtoisesti.

Suomen edelläkävijyys markkinaehtoisen joustomarkkinan rakentamisessa tarjoaisi yhteiskunnallemme potentiaalisesti merkittävän kilpailuedun, sillä toteutuessaan se tarjoaisi Euroopan edullisimman ja puhtaimman energian suomalaisille yrityksille ja kuluttajille. 

Teollisuus, joka kykenee hyödyntämään tuulivoiman tuomia alhaisia sähkön hintoja ja toisaalta joustamaan kulutuksessaan korkeiden hintojen aikaan, saa jo nyt merkittävän kilpailuedun Suomessa. Esimerkiksi vedystä voisi tulla Suomelle merkittävä kilpailutekijä ja vientituote, jos se valmistetaan joustavalla prosessilla, joka samalla tasapainottaa sähkön hinnan vaihteluita ja parantaa tuotantoprosessinsa kannattavuutta; muussa tapauksessa vedyn valmistus vain pahentaa ongelmaa.

Myös osa kuluttajista voi hyötyä hintojen vaihtelusta ja säästää rahaa oman kulutusjouston kautta. On kuitenkin tärkeää, että kuluttajat voivat edelleenkin valita myös kiinteähintaisen sähkösopimuksen, jolloin sähkönmyyjän vastuulla on suojata asiakkaan hinta ja näin tuoda hintavakautta. 

Tehopula voisi muodostua ongelmaksi, mikäli markkinalta poistuu enemmän sääriippumatonta kapasiteettia, kuin sinne syntyy uutta sääriippumatonta ylös tai alas joustavaa kapasiteettia tai kulutusta. Tämän arviointi, etenkin tulevaisuuden suhteen, on käytettävissä olevien julkisten tietojen perusteella erittäin vaikeaa. Erilaisten tuotanto- ja kulutusskenaarioiden, ja sitä kautta mahdollisen tehopulan uhan todennäköisyyden arviointi kuuluukin Fingridin ja viranomaisten vastuulle. 

Mikäli tehopulan uhka arvioidaan todelliseksi, on ensisijaisena ja lyhyen aikavälin ratkaisuna oltava alas joustavan kulutusmarkkinan kehittymisen voimakas kiihdyttäminen. Lyhyellä aikavälillä oikeastaan muita vaihtoehtoja ei edes ole.

- Kiertävät sähkökatkot, tai edes niiden uhalla pelottelu, ei ole sivistynyt keino energiajärjestelmän tasapainottamiseen. Näkemyksemme mukaan uuden valtioyhtiön perustaminen, ja verovaroin rakennettu varavoima ei myöskään ole kustannustehokas eikä nykyaikainen keino ongelman ratkaisemiseksi. Mikäli lisätoimenpiteet katsotaan tarpeellisiksi, on ensisijaisesti löydettävä kannustin tai regulaatio, joka ohjaa markkinaehtoiset toimijat ratkaisemaan ongelman teknologianeutraalisti ja kustannustehokkaasti ilman, että hidastetaan sääriippuvaisen uusiutuvien markkinassa täysin välttämättömän markkinaehtoisen ylös- ja alasjoustomarkkinan syntymistä, Sirkka perustelee.

- Regulaation sijasta oikea lääke hintojen suurelle vaihtelulle on ylös ja alas säätyvän joustomarkkinan kehittyminen. Olemme tämän siirtymän kivuliaassa alkuvaiheessa, mutta kehitys on jo nyt voima, sanoo Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka. (kuva: Helen)