Suomen haaveet vihreän siirtymän johtajuudesta voivat kaatua sähkön hinnan nousuun

Wärtsilän mallinnus osoittaa kapasiteetin puutteen vaikuttavan vahvasti myös energiajärjestelmän luotettavuuteen. Sekä sähkön hinta että järjestelmän luotettavuus ovat tärkeitä tekijöitä, kun vihreän siirtymän investoinneista päätetään. Jotta myös hallitusohjelmaan kirjattu tavoite puhtaan talouden kasvusta kotimaassa voi toteutua, energiajärjestelmämme vaatii nopeita uudistuksia ja toimitusvarmaa kapasiteettia uusiutuvien energialähteiden tueksi.

Fingridin arvion mukaan vihreän siirtymän investoinnit lisäävät Suomen sähkönkulutusta. Wärtsilän mallinnus osoittaa myös sähkön hinnan nousevan selvästi seuraavien vuosien aikana. Joustavan ja toimitusvarman kapasiteetin puuttuessa sähkön hinta riippuu vahvasti kunkin vuoden säästä. Tuulisina vuosina sähkön keskihinta on alempi ja kylminä, tuulettomina ja vähäsateisina taas huomattavasti kalliimpi. Mallinnuksen mukaan sähkön keskihinta vuonna 2027 tulee olemaan 74 €/MWh, mikä on jopa 30 % kalliimpi kuin vuonna 2023.

- Jos haluamme houkutella teollisuuden investointeja Suomeen, meidän tulee varmistaa riittävä ja tasainen sähkönsaanti sekä sähkön kilpailukykyinen hinta. Sähkön on oltava riittävän edullista teollisuudelle, jotta investoinnit voivat toteutua. Samalla tuulivoiman tuottajien saaman keskihinnan tulee olla riittävän korkea, jotta sitä rakennettaisiin, sanoo Wärtsilä Energyn strategiasta ja liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja Malin Östman.

Järjestelmän luotettavuus on koetuksella ja tehovajeen riski on olemassa jopa tilanteissa, joissa normaali sähkön tuotantokapasiteetti on käytössä ja toimii, mallinnus osoittaa. Pitkittyneen tuulettoman ja kylmän sääjakson aikana ja tilanteissa, joissa esimerkiksi Olkiluoto 3 tai Fenno-Skan-merikaapelit ovat poissa käytöstä, tehovajeen riski nousee huomattavasti. Vuoteen 2030 mennessä Suomen sähköjärjestelmä ei pysty enää toimimaan odotetusti pitkittyneen vähätuulisen jakson aikana.

Wärtsilän mallinnuksen mukaan jo normaaliolosuhteissakin 2 GW joustavaa ja toimitusvarmaa kapasiteettia alentaisi sähkön keskihintaa 10 %, mikä vastaa 1,3 miljardin euron vuosittaisia säästöjä suomalaisille sähkönkäyttäjille. Olkiluoto 3:n tai Fenno-Skan siirtolinkin ollessa pois käytöstä, joustava ja toimitusvarma kapasiteetti alentaisi suomalaisten vuosittaisia sähkölaskuja jopa 2 miljardia euroa. Hinnan kohtuullistamisen ja hintapiikkien leikkaamisen lisäksi kapasiteetti myös parantaisi järjestelmän luotettavuutta. Vähätuulisesta jaksosta selvittäisiin vain 0,5 GW:n lisäkapasiteetilla ja esimerkiksi Olkiluoto 3:n käyttökatkosta 2 GW:n lisäkapasiteetilla. Tämä hyödyttäisi kuluttajia ja mahdollistaisi otolliset olosuhteet vihreille investoinneille.

- Koska lisäkapasiteettia tuovaa laitosta ajetaan vain hinnan ollessa hyvin korkea, sähkön keskihinta laskee runsaasti. Wärtsilän joustava voimalaitos pystytään käynnistämään minuuteissa milloin tahansa ja niin lyhyeksi tai pitkäksi aikaa kuin tarve vaatii. Tämä mahdollistaa uusiutuvien energianlähteiden tehokkaan hyödyntämisen, Östman kertoo.

Jotta mahdollistaisimme investoinnit joustavaan ja toimitusvarmaan kapasiteettiin, Suomi tarvitsee kapasiteettimarkkinan mahdollisimman nopeasti. Kapasiteettimarkkina on mahdollista rakentaa monella eli tavalla. Wärtsilän ja AFRYn tutkimuksen mukaan keskitetyt, markkinanlaajuiset vaihtoehdot pystyisivät parhaiten turvaamaan sähkön riittävyyttä Suomessa. Kapasiteettimarkkinaa luodessa on huomioitava Suomen sähköjärjestelmän tarpeet: tiukimmillaan Suomen järjestelmä on keskitalven tuulettomina ja kylminä ajanjaksoina, jotka voivat kestää jopa 2 viikkoa. Riittävyyden lisäksi joustavuus tulisi Suomessa huomioida yhtä tärkeänä elementtinä. Minuuteissa käynnistettävä ja sammutettava joustava kapasiteetti on tehokkain tapa tukea uusiutuvien energiamuotojen vaihtelevaa tuotantoa ja siten myös Suomen hiilineutraaliustavoitteita.

Lisätietoja mallinnuksesta ja kapasiteettimarkkinatutkimuksesta täällä.