Suomessa potentiaalia sähköisen lentämisen edelläkävijämaaksi

Lentoliikenteen runsaat hiilidioksidipäästöt ovat yleisesti tiedossa. Koronapandemia on väliaikaisesti painanut lentämisen päästöt alhaiselle tasolle, mutta pitkäaikaiseksi ratkaisuksi siitä ei ole. Vaihtoehtoja nykymuotoiselle lentoliikenteelle on löydyttävä ja lentokonekannan sähköistäminen on yksi varteenotettavimmista.

Sähköisten lentokoneiden kehittäminen on vielä varhaisessa vaiheessa. Rajoituksensa asettavat niin koneiden paikkamäärä kuin akunkesto. Nämä haasteet tarjoavat Suomelle kuitenkin mahdollisuuden toimia uuden matkustusmuodon edelläkävijämaana.

- Nyt kehitteillä olevilla konemalleilla voitaisiin lentää noin 400 kilometrin matka kantaen noin kahtakymmentä matkustajaa. Suomessa kaupunkien etäisyydet osuvat melko hyvin tämän säteen sisälle. Lisäksi harvaan asuttuna, pienen väkiluvun maana ei koneen rajattu kantokapasiteettikaan muodostuisi samanlaiseksi ongelmaksi kuin vaikkapa muualla Euroopassa, kertoo tutkijatohtori Stefan Baumeister Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Nykyisten ennusteiden mukaan sähkölentokoneet voitaisiin ottaa kaupalliseen käyttöön niinkin pian kuin 2025.

- Nämä koneet tarvitsevat myös huomattavasti lyhyemmän kiitoradan kuin nykyiset lentokoneet. Tämä mahdollistaisi jopa kolmenkymmenen uuden lentokentän liittämisen Helsinki-Vantaalle lentävään verkostoon. Nykykoneille näiden kenttien kiitoradat ovat liian lyhyet, Baumeister kertoo.

Kiistattomat päästöhyödyt

Ajallisesti lentäminen päihittää muut matkustamisen muodot leikiten. Fossiilisia polttoaineita käyttävien koneiden korvaaminen sähkölentokoneilla toisi päästöt muiden matkustusmuotojen tasolle, ihannetapauksessa jopa nollille.

- Riippuen matkan pituudesta ja lentokoneen mallista, vähentäisi nykyisen lentokonekannan korvaaminen sähkölentokoneilla kasvihuonepäästöjä 21 % - 64 %. Tämä luku saavutettaisiin nykyisellä sähköntuotannolla. Mikäli uusiutuvien energianlähteiden käyttö lisääntyy, voidaan lentäminen aikanaan muuttaa täysin kasvihuonepäästöttömäksi. Sähköisen lentämisen lisäämistä voidaan siis suositella vahvasti, Baumeister kertoo.

Nykyisellä teknologialla sähkölentokoneella lentomatkustaminen vastaa päästöiltään suurin piirtein yksityisautoilua samalla matkalla. Junamatkustamisen päästölukemiin on kuitenkin vielä matkaa. Olennainen osa päästöjen vähentämistä onkin tapa, jolla sähköä tuotetaan.

- Myös Suomen valtio voisi vaikuttaa tekniikan kehittymisen vauhtiin. Esimerkiksi nykyinen koronakriisi on osunut lentoyhtiöihin todella kovaa ja ne tuskin tulevat selviämään ilman kädenojennusta valtion toimesta. Ehtona tukipaketeille voisikin toimia esimerkiksi se, että lentoyhtiöt velvoitetaan käyttämään resurssejaan lentokalustonsa korvaamista sähköisillä vaihtoehdoilla, pohtii Baumaister.

Lähde: Stefan Baumeister, Abraham Leung, Tim Ryley: “The emission reduction potentials of First Generation Electric Aircraft (FGEA) in Finland”. Journal of Transport Geography, Volume 85, 2020, 102730, ISSN 0966-6923, https://doi.org/10.1016/j.jtrangeo.2020.102730