Pääsisältö

Suomi ensimmäisellä sijalla EU:n digivertailussa

2.8.2022

Euroopan komissio julkaisi heinäkuun lopulla Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (DESI) 2022 tulokset. Indeksillä seurataan digitalisaation edistymistä EU:n jäsenmaissa. Jäsenmaat ovat koronaviruspandemian aikana edistyneet digitalisaatiotoimissaan, mutta niillä on edelleen vaikeuksia korjata puutteita, joita esiintyy digitaalisissa taidoissa, pk-yritysten digitalisaatiossa ja kehittyneiden 5G-verkkojen käyttöönotossa. Elpymis- ja palautumistukiväline, jossa on varattu noin 127 miljardia euroa digitalisaatioon liittyviin uudistuksiin ja investointeihin, tarjoaa ennennäkemättömän tilaisuuden vauhdittaa digitalisaatiota.

Indeksin tulokset osoittavat, että digitalisaatio edistyy useimmissa jäsenmaissa, mutta yrityksissä keskeisten digitaaliteknologioiden, kuten tekoälyn ja massadatan, käyttöönotto on edelleen vähäistä. Toimia on tehostettava sen varmistamiseksi, että erittäin innovatiivisiin palveluihin ja sovelluksiin tarvittava verkkoyhteysinfrastruktuuri (erityisesti 5G) otetaan kaikilta osin käyttöön.

Suomi, Tanska, Alankomaat ja Ruotsi ovat yhä EU:n edelläkävijämaita. Toisaalta näissäkin maissa esiintyy puutteita keskeisillä aloilla. Kehittyneiden digitaaliteknologioiden, kuten tekoälyn ja massadatan, käyttöönottoaste on edelleen alle 30 prosenttia, mikä on hyvin kaukana vuodelle 2030 asetetusta digitaalisen vuosikymmenen tavoitteesta eli 75 prosentista. Ongelmana on myös laaja-alainen osaamisen puute, joka hidastaa yleistä edistymistä ja johtaa digitaaliseen syrjäytymiseen.

Yleisenä myönteisenä suuntauksena on kuitenkin lähentyminen: digitalisaatioaste paranee yhä EU:ssa, ja jäsenmaat, joissa lähtötaso on ollut suhteellisen alhainen, ovat vähitellen kirimässä muita kiinni nopeamman kasvunsa ansiosta. Erityisesti Italia, Puola ja Kreikka ovat paranteet huomattavasti DESI-pisteitään viiden viime vuoden aikana toteuttamalla kestäviä investointeja, joissa poliittinen painopiste on ollut vahvemmin digitalisaatiossa. Tähän tarkoitukseen ne ovat saaneet myös EU:n rahoitustukea.

Vuonna 2021 gigabittiyhteydet lisääntyivät Euroopassa entisestään. Rakennuksia yhdistävät kuituverkot kattoivat jo 50 prosenttia kotitalouksista. Tämän ansiosta kiinteän erittäin suuren kapasiteetin verkon kattavuudessa päästiin 70 prosenttiin (tavoitteena on 100 prosenttia vuoteen 2030 mennessä). Myös 5G-verkon kattavuus kasvoi viime vuonna 66 prosenttiin EU:n asutuista alueista. Taajuuksien jakaminen, joka on 5G-verkon kaupallisen käyttöönoton tärkeä edellytys, on kuitenkin vielä kesken: valtaosassa jäsenmaita on jaettu vain 56 prosenttia kaikista 5G-verkon yhdenmukaistetuista taajuuksista (poikkeuksina tästä ovat Viro ja Puola). Lisäksi osa erittäin suurista kattavuusluvuista perustuu 4G-verkon taajuuksien tai 5G-verkon alakaistataajuuksien jakamiseen, joka ei vielä anna mahdollisuutta ottaa kehittyneitä sovelluksia kokonaan käyttöön. On olennaisen tärkeää korjata nämä puutteet, jotta voidaan hyödyntää 5G:n potentiaalia ja mahdollistaa uusia palveluja, jotka tuottaisivat runsaasti taloudellista ja yhteiskunnallista arvoa, kuten verkottunut ja automatisoitu liikkuvuus, kehittynyt valmistus, älykkäät energiajärjestelmät ja sähköiset terveyspalvelut. Komissio on tänään julkaissut myös tutkimukset langattomien ja kiinteiden laajakaistayhteyksien hinnoista Euroopassa vuonna 2021 ja laajakaistan kattavuudesta Euroopassa.

Useimmissa EU-maissa keskeisiä julkisia palveluja tarjotaan jo laajalti verkossa. Ennen eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon käyttöönottoa 25 jäsenmaassa on käytössä vähintään yksi sähköisen tunnistamisen järjestelmä (eID-järjestelmä), mutta vain 18 jäsenmaassa on yksi tai useampi eIDAS-asetuksen mukaisesti ilmoitettu eID-järjestelmä. Näillä järjestelmillä on keskeinen merkitys turvallisten rajat ylittävien digitaalisten liiketoimien mahdollistajina. Komissio on tänään julkaissut myös vuoden 2022 sähköisen hallinnon vertailuraportin. 

Lisätietoja: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_4560