Pääsisältö

Suomi nousi Euroopan kärkeen: Elisa ja Nokia kiihdyttivät valokuidulla 100 gigabitin ennätysnopeuteen

12.11.2024

Elisa ja Nokia kokeilivat ensimmäisenä Euroopassa 100 gigabitin nopeutta tuotannollisessa valokuituverkossa. Ennätys antaa esimakua tulevien vuosien kehityksestä: Elisa on jo kesäkuusta asti rakentanut valokuituverkkoaan kyseisellä huippunopealla teknologialla. Nopeiden ja luotettavien laajakaistayhteyksien kysyntä kasvaa niin kotitalouksissa kuin teollisuudessa, ja liittymien nopeudet nousevat tulevaisuudessa vaiheittain.

Elisa ja Nokia ovat aiemmin saavuttaneet merkittäviä virstanpylväitä 5G-mobiiliverkon kehityksessä. Parhaillaan kumppanit tuovat suomalaisten käyttöön yhä nopeampia valokuituyhteyksiä, joiden kyvykkyyksiä kokeiltiin Helsingissä tiistaina 5.11. Ennätyksellinen 100 gigan nopeus saavutettiin Elisan valokuituverkossa Nokian uusinta valokuituteknologiaa hyödyntäen.

Suomi on jo pitkään ollut maailman ykkösmaita mobiiliverkkojen kattavuuden ja laadun osalta. Nyt Pohjolassa näytetään muille maille suuntaa myös valokuituyhteyksien kehityksessä.

- Tulevaisuudessa Suomen kotitalouksilla ja yrityksillä on käytössään maailmanluokan vaihtoehdot niin mobiiliyhteydeksi kuin kiinteäksi nettiyhteydeksi. Nokian kanssa saavutettu 100 gigan nopeus Elisan verkossa on osoitus uusimman valokuituteknologian lähes rajattomista kyvyistä. Sen varaan voimme luottavaisin mielin rakentaa pitkälle tulevaisuuteen palvelevaa verkkoa, kertoo Elisan verkkopalveluista vastaava johtaja Sami Rajamäki.

Nokian valokuituteknologian avulla verkon nopeutta on mahdollista kasvattaa portaittain 25, 50 ja 100 gigabittiin ilman, että teknologiaa vaihdetaan välissä uuteen.

- Yhä nopeampien nettiyhteyksien kysyntä Euroopassa kasvaa, kun sekä loppukäyttäjät että yritykset etsivät entistä luotettavampia, turvallisempia sekä laadukkaampia laajakaistapalveluita. Nokian Lightspan- ja Altiplano-alustat tarjoavat Elisan kaltaisille operaattoreille tarvittavat työkalut nopeuksien kasvattamiseen sekä verkon suorituskyvyn ja automaation kehittämiseen. Näin verkko vastaa myös tulevaisuuden tarpeisiin. Operaattorit voivat nopeasti lisätä verkon kapasiteettia sekä siirtyä joustavasti uuden sukupolven valokuituteknologiaan, kertoo Matthieu Bourguignon, Nokian Senior Vice President ja Euroopan Network Infrastructure -liiketoiminnan johtaja.

Elisa on kesäkuusta 2024 alkaen rakentanut verkkoaan samaisella Nokian valokuituteknologialla, jota käytettiin 100 gigabitin nopeusennätyksen tekemiseen. Huippunopeat yhteydet eivät ole siis enää kaukana tulevaisuudessa, ja asiakkaille tarjottavat liittymänopeudet kasvavat lähivuosien aikana portaittain.

Historia on näyttänyt, että dataliikenne kiinteässä verkossa jatkaa kasvuaan. Vaikka kaikkia tulevaisuuden käyttökohteita huippunopeille laajakaistayhteyksille ei vielä tiedetäkään, on varmaa, että kehityksestä hyötyvät sekä kotitaloudet että teollisuustoimijat. Muun muassa suosittujen videopelien lataaminen kestää nyky-yhteyksillä kymmenistä minuuteista tunteihin – jatkossa näiden kohdalla puhuttaneen minuuteista ja jopa sekunneista. Teollisuudessa datamäärät kasvavat nyt ennätyksellisen nopeasti, kun tuotantoprosesseja automatisoidaan ja analytiikkaa hyödynnetään aiempaa enemmän. Tekoälyn lisääntynyt käyttö kuluttaa merkittävästi verkon kapasiteettia jo nyt, ja Nokia Bell Labsin arvion mukaan pelkästään Länsi-Euroopassa tekoälydataliikenne yltää yli 90 miljardiin gigabittiin kuukaudessa vuoteen 2030 mennessä.

FAKTA: Esimerkkejä teoreettisista latausajoista online-videopelin asennustiedostolle (koko noin 70 gigabittiä). 

  • Latausaika 100 Mbit/s nettiyhteydellä: noin 12 minuuttia
  • Latausaika 1 Gbit/s nettiyhteydellä: 1 minuutti ja 10 sekuntia
  • Latausaika 100 Gbit/s yhteydellä: alle 1 sekunti