Suomi.fi-palveluita ei hyödynnetä riittävästi

Suomi.fi-palveluita käyttävät julkisorganisaatiot eivät koe, että ne voivat vaikuttaa palveluiden kehittämiseen. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuksessa tuli esiin useita esimerkkejä siitä, ettei Suomi.fi-palveluita ole kehitetty käyttäjäorganisaatioiden tarpeista lähtien. Siksi organisaatiot eivät myöskään ole aktiivisesti hyödyntäneet palveluita.

- Asiakastarpeita kyllä kuunnellaan ja kehittämisestä jaetaan tietoa, mutta aitoa vuoropuhelua ei ole käyty riittävästi. Kehittämisen tulee kohdistua asiakkaiden kannalta oleellisiin tarpeisiin, jotta palveluista saadaan enemmän hyötyä, sanoo VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Toni Äikäs.

Suomi.fi-palvelut ovat sähköisen asioinnin tukipalveluita, joita käytetään esimerkiksi kansalaisten tunnistautumisessa tai valtuutuksissa. Julkishallinnon organisaatioilla on pääsääntöisesti velvollisuus käyttää yhteisiä palveluita. VTV selvitti, miten Suomi.fi-palvelut tukevat julkisen hallinnon digitalisaatiota sekä kehitetäänkö palveluita tarpeiden mukaan.

Tarkastuksen mukaan palvelut ovat edistäneet julkishallinnon digitalisaatiota. Julkisorganisaatiot hyödyntävät kuitenkin palveluita vaihtelevasti. Valtionhallinnolle tehdyn kyselyn mukaan esimerkiksi Suomi.fi-tunnistusta käyttää 80 prosenttia organisaatioista, mutta tiedonsiirron palveluväylää ja viestit-palvelua alle puolet.

- Suomi.fi-palveluissa on paljon mahdollisuuksia, joita ei ole vielä osattu hyödyntää riittävästi. Esimerkiksi valtuudet-palvelua voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän sote-sektorilla, sanoo Äikäs.

Suomi.fi-palveluiden ohjauksesta vastaavat valtiovarainministeriön ohella maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö ja palveluita tuottavat Digi- ja väestötietoviraston ohella Maanmittauslaitos ja Valtiokonttori. Suomi.fi-palvelut luotiin Kansallisen palveluarkkitehtuurin (KaPA) kehitysohjelmassa vuosina 2014–2017. Käytetyintä palvelua – tunnistautumista – käytetään noin 200 miljoonaa kertaa vuodessa.