Tehokkaimpien latauslaitteiden myynti kaksinkertaistui alkuvuonna

Useissa peruslatauslaitteiden malleissa on kaksi latauspistettä, jotka palvelevat vierekkäisiä autopaikkoja. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla myydyt latauslaitteet sisälsivät yhteensä 26 493 latauspistettä, joista hidaslatauspisteitä oli 10 907 ja peruslatauspisteitä 15 586. Sekä hidaslatauspisteiden että peruslatauspisteiden määrä kasvoi 32 prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta.

Kiinteistöihin asennetaan nyt 22 kW latauslaitteita

Peruslatauslaitteiden tehojakauma muuttui merkittävästi verrattuna vuodentakaiseen. Maksimiteholtaan 22 kW peruslatauslaitteet vastasivat yksin kasvusta, ja niitä myytiin nyt 101 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikkien alempitehoisten peruslatauspisteiden (11 kW, 7,4 kW ja 3,7 kW) myyntimäärät laskivat, joidenkin osalta jopa puoleen aiemmasta.

Yksi selitys siirtymälle kohti suuritehoisempia laitteita on ARA:n asuinrakennusten latausinfra-avustus, joka edellyttää valmiutta vähintään 11 kW tehoiseen lataukseen. 

- Yhä useammin valitaan 22 kW tehoinen laite, koska hintaero ei ole kovinkaan suuri. Lisäksi uusilla autoilla on kyky ottaa vastaan aiempaa suurempia tehoja, mihin taloyhtiöt näyttävät selvästikin varautuvan, arvioi STK:n toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen.                 

STK:n tilasto valottaa erityisesti taloyhtiöiden ja yritysten vauhtia, jolla ne varustavat kiinteistönsä latauslaitteilla. Tilasto ei sisällä teholatauslaitteitteiden myyntilukuja, sillä ne ovat tyypillisesti latausverkostotoimijoiden ylläpitämiä julkisia latauspisteitä liikenneasemilla ja kauppakeskuksissa.    

Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa näyttävät mallia muille

- Kiinnostus ladattaviin autoihin on kasvanut ennakoitua nopeammin. Siksi valtion tuen jatkaminen latauslaitteiden hankinnalle on yhä tärkeämpää. Autot ovat suurimman osan vuorokaudesta kodin tai työpaikan pysäköintipaikalla, jossa lataamisen tulisi olla mahdollista.   

Maakunnittain tarkasteltuna ARA on myöntänyt taloyhtiöille ylivoimaisesti eniten avustuksia Uudellamaalla, jossa 1200 hakemuksella saatiin tukea 26 000 latauspisteelle. Seuraavina ovat Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa, joissa kummassakin on hyväksytty noin 150 hakemusta kattaen 3000 latauspistettä. 

Niin ikään lähellä toisiaan ovat Pohjois-Savo ja Pohjois-Pohjanmaa. Niissä noin 50 hakemusta on tuonut tukea 1200 latauspisteelle. Muiden osalta on koko avustusaikana hyväksytty vain 3–28 hakemusta maakuntaa kohti.            

Uusi yrityksille ja yhteisöille kohdistettu ARAn latauspisteavustus työpaikoille on ehtinyt tarjota noin 90 hakijalleen tukea 410 latauspisteen toteuttamisesta. Tässäkin Uusimaa avaa tietä 120 latauspisteellä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan seuratessa jokainen noin 50 latauspisteellä. Muiden maakuntien osalta on vasta vain joitakin hyväksyttyjä hakemuksia.      

Laitteita riittää latausverkon rakentamiseen

- Nykyinen maailmantilanne on aiheuttanut komponenttipulaa, joka hidastaa ladattavien ja täyssähköautojen tuotantoa. Komponenttipulan vaikutusta näkyy jonkin verran myös latauslaitteiden vuoden toisen kvartaalin myyntiluvuissa, Muhonen sanoo.

- Siirtymä ns. päästöttömään sähköiseen liikenteeseen ja koko liikennejärjestelmämme muutos edellyttävät kattavaa latausverkostoa, jonka tulee ulottua taloyhtiöiden ja työpaikkojen pysäköintialueille. Niiden vaatimat laitteet kyllä kyetään toimittamaan. Rakentamisen vauhtia tulisikin lisätä muun muassa tukien jatkamisella ja niiden entistä sujuvammalla myöntämisellä taloyhtiöille ja kiinteistöille.