Vaisala juhlii Mars-mittausten 10-vuotista taivalta

NASAn Mars Science Laboratory (MSL) Curiosity laskeutui Mars-planeetalle elokuussa 2012. Siitä lähtien Curiosity-kulkijan mittausinstrumentit ovat keränneet ympäristödataa, joka on yllättänyt ja ilahduttanut tutkijoita ympäri maapallon.

Marsin haasteelliset olosuhteet ovat kuluttaneet 10-vuotisella taipaleella kulkijan mekaanisia osia, mutta sen mittausanturit toimittavat edelleen maahan ainutlaatuista mittausdataa. Mission alkuperäinen tavoite oli kaksi vuotta, joten vuosikymmenen kestäneet mittaukset ylittävät tämän tavoitteen reilusti. Kulkijan tärkeimpiä mittauksia ovat kosteus- ja painemittaus. Näitä parametreja mitataan Ilmatieteen laitoksen ja mittausteknologiayhtiö Vaisalan kehittämillä instrumenteilla.

Mars on planeettana pölyinen ja kylmä, ja sen ilmakehä on erittäin ohut. Planeetan keskilämpötila on noin -60°C, mutta päiväsaikaan siellä on mitattu jopa +30°C pintalämpötiloja. Mars on monessa suhteessa Maan kaltainen, joten se tarjoaa tutkijoille mahdollisuuksia ymmärtää paremmin sitä, miten maapallo on kehittynyt sekä miten ja mihin suuntaan se todennäköisesti kehittyy tulevaisuudessa. Mielenkiintoinen kysymys tutkimuksen näkökulmasta on myös esimerkiksi se, miksi sisarplaneetat Mars ja Maa kehittyivät eri suuntiin, vaikka olivatkin alun alkaen molemmat kosteita ja lämpimiä planeettoja?

Mittauslaitteiden ansiosta Curiosity-kulkija on liikkuva sääasema, joka pystyy siirtymään paikasta toiseen. Curiosityn lisäksi NASAn viimeisin Mars-kulkija Perseverance rullaa Marsin pinnalla kyydissään Ilmatieteen laitoksen ja Vaisalan kehittämät kosteus- ja paineinstrumentit, jotka vastaavat Curiosityyn asennettuja mittauslaitteita. Kulkijat liikkuvat noin 2 000 kilometrin päässä toisistaan ja luovat siten perustan pienimuotoiselle ilmakehän havaintoverkostolle, jota tarvitaan Marsin sää- ja ympäristöolosuhteiden ymmärtämiseksi ja ennustamiseksi.