Vanhenevan väestön hoito vaatii teknisiä sovelluksia

ITU (International Telecommunications Union) on järjestänyt kansainvälisen telepäivän vuodesta 1969. Päiväksi on valikoitunut 17. toukokuuta, koska vuonna 1865 laadittiin 20 eurooppalaisen valtion kesken ensimmäinen kansainvälinen lennätinsopimus ja perustettiin Kansainvälinen lennätinliitto (International Telegraph Union, ITU).

Tekniikan avulla kotona

Huawein Irlannissa sijaitsevan tutkimuskeskuksessa työskentelevän David Trevittin aiheena oli ”Globaalit terveystrendit ja vanhustenhoito ICT:n avulla”. Trevittin mukaan Suomen terveydenhuolto on arvioitu maailman 12. parhaaksi.

– Ei huono saavutus. Jotta Suomi voi pysyä saavuttamassaan tasossa, on terveydenhuollon valmiuksia lisättävä, koska väki vanhenee kovaa vauhtia.

Arvioiden mukaan Suomen väestö vanhenee vauhdilla. 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien suhteellisen määrän uskotaan kasvavan 18,1 prosentista 28,2 prosenttiin vuosina 2011–2060. Samalla myös 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrän ennustetaan kasvavan 4,9 prosentista 11,4 prosenttiin. Väestön ikääntyminen tarkoittaa myös sitä, että väestöllinen vanhushuoltosuhde, eli yli 65-vuotiaiden määrä 15–64 vuotiaisiin verrattuna, kasvaa 27,7 prosentista 49,8 prosenttiin.

ICT:n avulla on tarkoitus kehittää palveluita, jotka vähentävät ihmisten sairaalapäiviä ja samalla pienentää kuntien kustannuksia.

Trevitt esitteli useita, jo käytössä olevia laitteita, joilla potilas voi mm. ottaa erilaisia kokeita kotonaan, ja tulokset menevät suoraan hoitavalle lääkärille. Esimerkiksi sveitsiläistä TytoCaren-applikaatiota varten asiakas tarvitsee alapuhelimen tai tabletin ja WiFi-yhteyden. TytoCare-käynnillä potilas voi lähettää lääkärilleen laadukkaat digitaaliset sydämen ja keuhkojen äänet, digitaaliset kuvat ja videokuvat korvista, kurkusta ja ihosta. Potilas voi myös mitata sykkeen ja kehon lämpötilan. Näiden tutkimustietojen avulla lääkärisi voi tarvittaessa antaa diagnoosin, hoitosuunnitelman ja reseptin.

Hospital @Home -palvelua käytetään mm. Israelissa, Espanjassa, Yhdysvalloissa, Uudessa Seelannissa, Australiassa ja Skotlannissa. Palvelun avulla potilas saa kotiinsa sairaalatason erikoishoitoa. Palvelu soveltuu hyvin esimerkiksi keuhkokuumeesta, kroonisista keuhkosairauksista kärsiville ja leikkauksesta toipuville. Potilas on omassa kodissaan ja hoidosta vastaa kerran päivässä potilaan luona käyvä erikoissairaanhoitaja.

Muistisairaudet lisääntyvät 

Professori Mark van Gils Tampereen yliopistosta on erikoistunut terveydenhuollon digitalisaatioon. Hän on aloittanut työssään vuoden 2021 alussa. Tehtävä kuuluu Epanet-verkostoon ja on osa Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintaa. Professuuriin kuuluva tutkimus painottuu data-analytiikan ja koneoppimisen hyödyntämiseen terveydenhuollossa ja terveydenhuollon tiedon käytettävyyteen. Tarkoitus on myös kehittää uusia sovelluksia sekä yksilölliseen että osallistavaan terveydenhuoltoon, erityisesti etä- ja kotihoitoon sekä ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon.

Van Gilsin mukaan tavoitteena on optimoida terveydenhuollon resursseja ja parantaa tiettyjen potilasryhmien – mm. vanhusten – elämänlaatua.

Digitalisaation avulla voidaan tietoja yhdistämällä kehittää diagnostiikkaa ja erilaisia terveydenhuollon toimintoja aina ajanvarauksesta hoidon suunnitteluun. Esimerkiksi magneetti- ja röntgenkuvia, signaaleja ja tekstejä tutkitaan data-analyysin perusteella.

– Uusien sovellusten kehittämisessä lähtökohtana ovat erityisesti pitkäaikaissairaiden kuten diabetesta, dementiaa tai sydänsairauksia sairastavien tarpeet. Moniin sairauksiin, esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen, sairastunut voi itse vaikuttaa elintavoillaan, ja motivoivien sovellusten avulla hoitoon voi sitoutua paremmin, van Gils sanoi.

Van Gis mainitsi esimerkkinä muistissairaat. 

– Potilaat, joilla on neurologisia häiriöitä, tarvitsevat tarkan, varhaisen diagnoosin parantaakseen heidän ja heidän perheidensä ja hoitajiensa elämänlaatua. 

Suomessa on noin 200 000 muistisairasta, ja väestön ikääntyessä määrä kasvaa jatkuvasti. Mitä aiemmin muistisairaus huomataan. sitä helpompi sairautta on hidastaa.

Suomalainen data on kattavaa 

Huawein Juha Saarnion aiheena oli Terve kasvu digitaalisessa Suomessa. Saarnion mukaan Suomen etuna on valtava datamäärä, jota kerätään lapsen syntymästä lähtien.

ETLA:n digitaalisessa barometrissa Suomi on kakkosijalla heti Tanskan jälkeen. Digitaalinen barometri on vuotuinen tutkimus, joka mittaa digitalisaation käyttöä kolmella tasolla: yrityksissä, kansalaisten keskuudessa ja julkisissa palveluissa. Suomi on ainoa maa, joka on ollut kolmen parhaan joukossa barometrin perustamisesta eli vuodesta 2014 lähtien. 

– Suomessa on poikkeuksellisen laajat ja laadukkaat terveys- ja sosiaalialan tietoresurssit, Saarnio sanoi.

Digitalisaatio mahdollistaa esimerkiksi päällekkäisen hallinnon poistamisen, lupien sujuvamman ja nopeamman käsittelyn ja erilaisten tietojen sujuvamman kokoamisen.

Omaseuranta säästää rahaa 

Aalto-yliopistossa neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella projektipäällikkönä työskentelevällä lääketieteen tohtorilla Alexis Kourosilla on 28 vuoden kokemus kliinisen ja akateemisen lääketieteen eri aloilta. Kouros valmistui Pécsin lääketieteellisestä yliopistosta Unkarissa vuonna 1990, minkä jälkeen hän jatkoi opintojaan Suomessa. Kouros opiskeli kansanterveyttä ja epidemiologiaa Kuopion yliopistossa. Hän on myös ollut sarjayrittäjä, jolla on pitkä kokemus toimitusjohtajana. Hänen viimeisin startup-yrityksensä on EternAll Sciences, joka keskittyy etädiagnostiikkaan radiologian ja patologian aloilla tuomista yhteiskunnalle. Lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi hän harrastaa urheilulajeja, kuten judoa, jousiammuntaa ja ratsastusta vapaa-ajallaan.

Kouros puhui mm. Biodesign Finland -projektista, jossa kehitetään innovatiivisia lääketieteellisiä tekniikoita.

– Kun tulin Suomeen vuonna 1990, meillä oli sekä hoitaja- että lääkäripula. Sama pula on yhä edelleen. Suomessa tuhatta asukasta kohti on 14,3 hoitajaa ja kotona hoidettavia on yli 200 000. Kotona hoidettavista 43 prosenttia tarvitsee vähintään yhden hoitajakäynnin joka päivä. Tämä tarkoittaa yli 39 miljoonaa käyntiä vuosittain.

Kourosin mukaan itse tehtävä ja luotettava kotiseuranta säästäisi aikaa ja resursseja.

Imperial College Lontoossa kehitti koronan alkuaikoina tehokkaan kotiseurantametodin, joka sittemmin otettiin käyttöön viidessä maassa. Pulssioksimetrin avulla potilas seuraasi itse happisaturaatiotaan. Järjestelmä iloiti potilaalle, jos oli tarve lähteä hoitoon sairaalaan. Arvion mukaan omaseurannalla säästettiin puolessa vuodessa 640 000 puntaa.

Laboratorio kellossa 

Tutkimusjohtaja Jyrki Schroderus johtaa Polarin 30 henkilön kehitystiimiä, mukana tiimissä on mm. 11 tohtoria. Polar tai Polar Electro Oy on suomalainen langattomaan sykemittaukseen liittyvien laitteiden valmistaja. Oulun kupeessa Kempeleessä sijaitseva yritys valmistaa tuotteensa omistamissaan tehtaissa. Yrityksen palveluksessa on noin 1 200 ihmistä ympäri maailmaa.

Polar on Schroderuksen mukaan uskonut aina tutkimustyön ha tieteen voimaan. Ensimmäinen radikaali innovaatio syntyi 1970-luvun lopussa. Silloin Polar toi markkinoille maailman ensimmäisen kannettavan sykemittarin. 2000-luvun alussa yhtiö kehitti kiihtyvyyssensorin aktiivisuuden mittaamiseen ja toi markkinoille maailman ensimmäisen aktiivisuuskellon.

- Me Polarissa emme paranna, mutta keskitymme ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen.

Kannettavasta sykemittarista on tullut kannettava urheilulaboratorio, johon sisältyy henkilökohtainen treeniohjaus ja valmennus verkko- ja mobiilipalveluna. Polar Flow -ekosysteemiksi kutsuttu palvelu on Schroderuksen mukaan ollut Polarille iso teknologia- ja palveluharppaus. 

Kansainvälinen Telepäivä -seminaarin esitysten videotallenteet ovat katsottavissa täällä.